Puheenjohtajalta
-
Edunvalvontarintamalta
Varma syksyn merkki on budjettikäsittelyn alkaminen eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksessä on maanpuolustuksen kannalta positiivisia elementtejä. Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät jotakuinkin ennallaan, eli nykyinen toiminnan taso säilyy.
-
Virastoeräneuvottelut jatkuvat
Helteinen kesä alkaa olla vietetty ja syksyn eri asiakokonaisuuksien valmistelut on aloitettu. Tärkeimpänä kokonaisuutena ovat virastoeräneuvottelut. Ne alkavat 25.10 ja tavoitteena on saada sopimus valmiiksi helmikuun 2019 loppuun mennessä.
-
Muutoksia henkilöstöasioissa
Pääesikunta valmistelee uutta normia aliupseereiden keskitetystä urasuunnittelusta. Tarkoitus on liittää aliupseerin ylimmän vaativuusluokan tehtävät keskitetyn urasuunnittelun piiriin. Toteutuessaan tämä toisi aliupseereille mahdollisuuden suunnitelmalliseen tehtäväkiertoon.
-
Ylimääräisen edustajakokouksen jälkeistä aikaa
Kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta aliupseeriliiton puheenjohtajan vaalissa. Liitossamme ei ole ollut vuosikausiin puheenjohtajan vaalissa useita ehdokkaita. Nyt ehdolle asettui neljä kokenutta ja osaavaa ehdokasta. Useamman ehdokkaan mielenkiinto tärkeää tehtävää kohtaan on mielestäni osoitus siitä, että kentällä aletaan aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitoon.
-
Muutoksen aika
Aliupseeriliitossa alkoi muutoksen aika, kun puheenjohtaja Mika Oranen ilmoitti luopuvansa tehtävästään ja tähtäävänsä uusiin haasteisiin. Orasen aikana tehtiin paljon liiton toimintaa kehittäviä ja toiminnan tehokkuutta parantavia toimia, jotka jäävät osaksi myös tulevaisuuden toimintaa.
-
Suomen hyvät 100 vuotta
Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.
-
Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei riitä nykyvelvoitteisiin
Puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 2000-luvulla noin 25 prosentilla, yli 16 000 henkilöstä 12 000 henkilöön. Viimeisin tuntuva leikkaus henkilöstömäärään tehtiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun puolustusvoimien henkilöstömäärää vähennettiin noin 2400 henkilöllä.
-
Henkilöstöasioiden karumpi arki
Puolustusvoimissa eri henkilöstöön kohdentuvat järjestelmät ovat laajasti käytössä ja ne toimivat järjestelmätasolla pääosin hyvin. Kehityskeskustelut, henkilöstöhallinto, eri osallistumisjärjestelmät ja palvelussuhteen ehtojen soveltaminen palkkausjärjestelmineen on ohjeistettu ja organisoitu perusteellisesti.
-
Kahdenlaista maanpuolustusvelvollisuutta
Eduskunnan Puolustusvaliokunta on antanut mietintönsä, jolla lakia puolustusvoimista muutettaisiin. Puolustusvoimien uudeksi neljänneksi tehtäväksi tulisi Euroopan unionin kahteen sopimukseen perustuva kansainvälisen avun antaminen ja osallistuminen muuhun kansainväliseen toimintaan.
-
Puolustusvoimien tulee kunnioittaa sopimuksia
Puolustusvoimien taloudellinen kurimus ei ole uusia asia. Yhteistä menneille huonoille ajoille on ollut, että säästöjen aikaansaamiseksi puolustusvoimat on ryhtynyt kiristämään sopimusten soveltamiskäytäntöjä.
-
Aliupseeri – äänestäjä – kuntapäättäjä
Äänestäminen kuntavaaleissa on tärkeää. Miksi niin? Siksi, että kuntapolitiikassa päätetään tavallisten perheiden arkisista asioista: tonteista, kouluista, päiväkodeista, nuorisotoiminnasta, kulttuuritarjonnasta, liikunta- ja harrastetoiminnasta sekä kuntapalveluista ja elinympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Äänestämisessä on kysymys oman elämänsä edunvalvonnasta.
-
Turvallisuuskeskusteluun on kylvetty turvattomuuden siemen
Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun pääaiheita kuluvana vuonna ovat olleet erilaiset turvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja ilmiöt. Järkyttävät kansainväliset väkivallanteot on lähes kritiikittömästi monennettu osaksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia. Pelko hiipii liki.