Sotilaspapit ovat rinnalla kulkijoita ja keskustelijoita

Kenttäpiispa siunattiin virkaansa Helsingin tuomiokirkossa kesäkuussa. Uusi työpaikka pääesikunnassa on tullut jo melko tutuksi ja perehtyminen uuteen tehtävään on edennyt hyvin.

– Kenttäpiispan tehtävä on laaja-alainen ja monipuolinen johtajan virka. Kenttäpiispa johtaa ja valvoo Puolustusvoimien hengellistä työtä ja vastaa Puolustusvoimissa kirkollisesta alasta ja sen teologisista linjoista.

Kenttäpiispan tehtäviin kuuluvat lisäksi kirkollisen alan valmiussuunnittelu, hengellisen ja henkisen tuen antaminen. Yhteydenpito Suomessa toimiviin kirkkokuntiin ja uskonnollisiin yhteisöihin on tärkeä osa kenttäpiispan työtä.

– Yhteydenpito eri kirkkokuntiin ja uskonnollisiin yhteisöihin tuo tehtävään ekumeenisen ja uskontovuoropuhelun mielenkiintoisen näkökulman.

Kenttäpiispa Asikainen on sotilasarvoltaan reservin majuri. Lukuisat kertausharjoitukset pitivät hänet ajan tasalla Puolustusvoimien toiminnasta varusmiespalveluksen jälkeen.

– Kun kertausharjoituskäsky on tullut, aina olen lähtenyt. Nousin reserviläisenä pataljoonatasolta maavoimien esikuntaan. Olin aktiivinen MPK:n toiminnassa ja toimin vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajana. Siviilitehtävien kautta olen käynyt alueellisen ja valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.

Henkilökunnan tukena

Puolustusvoimien kirkollisella alalla työskentelee tällä hetkellä 25 kokoaikaista sotilaspastoria ja kenttärovastia. Kenttärovastit työskentelevät Pääesikunnassa ja puolustushaarojen esikunnissa.  Sotilaspapit työskentelevät joukko-osastojen lisäksi Logistiikkalaitoksen esikunnassa, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa, Maasotakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa.

– Suurimmissa joukko-osastoissa on yksi tai kaksi pappia. Kiireaikoina joukko-osastoissa käytetään osa-aikaisia sotilaspappeja. Osa-aikaisia ortodoksipappeja on neljä.

Tiivis yhteydenpito eri hallintoyksiköissä työskentelevien pappien kanssa on tärkeää. Asikainen on jo alkumetreillä saanut työpaikoilla työskenteleviltä sotilaspapeilta viestejä henkilökunnan jaksamisesta.

– Olen saanut sotilaspapeilta viestiä, että jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat tulleet esille joukko-osastoissa. Keskustelutarve on lisääntynyt koronan ja Ukrainan sodan syttymisen jälkeen.

Nato-jäsenyyden myötä lisääntyvä harjoitustoiminta ja uudet tehtävät heijastuvat Asikaisen mukaan henkilökunnan työkuorman lisääntymisenä.

– Selvitämme parhaillaan, millä tavalla kirkollinen ala voisi tukea kansainvälisissä tehtävissä olevia. Kriisinhallintatehtävissä se on luontevaa, koska esimerkiksi Libanonissa on oma pappi mukana.

Asikainen muistuttaa sotilaspappien roolista työpaikoilla henkilökunnan tukena. Sotilaspapit ovat työntekijöiden hyvinvoinnin asiantuntijoita.

– Sotilaspapit ovat rinnalla kulkijoita ja keskustelijoita niin rauhan kuin sodan aikana. He tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista. He toimivat monissa paikoissa työnohjaajina ja monilla on myös terapeuttikoulutus.

Joukkojen eettisen toimintakyvyn ylläpito on Asikaisen mukaan sotilaspappien keskeinen tehtävä kaikissa olosuhteissa.

– Jos moraalinen taakka kasvaa liiaksi taistelutilanteessa, taistelija ei ole toimintakykyinen. Sotilas tarvitsee kykyä arvioida toiminnan perusteita ja oikeutusta – sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Eettinen toimintakyky merkitsee kykyä arvioida ja perustella omien ja muiden tekojen oikeutusta, kykyä tunnistaa omat arvot ja ammentaa niistä voimaa, kykyä toimia oikeudenmukaisesti sekä kykyä arvioida päätösten ja toimien seurausta ja nähdä niiden vaikutus oman ja joukon toimintaan.

Kansainvälistä yhteistyötä

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat läsnä myös kenttäpiispan työarjessa. Asikainen kertoo, että Nato-jäsenyys on jo nyt lisännyt kansainvälistä yhteistyötä monin tavoin myös kirkollisella alalla.

–  Kaikilla Nato-mailla on käytössä sotilaspappijärjestelmä. Meillä on neuvotteluja, joissa mietimme kirkollisen alan koulutusjärjestelmiä ja siihen liittyvää yhteistyötä. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on oma sotilaspappien koulutuslaitos The US Army Institute for Religious Leadership.

Asikainen kertoo, että myös kaatuneiden  huollossa Puolustusvoimat tekee kansainvälistä yhteistyötä.

Yksi tulevan syksyn kohokohdista uuden kenttäpiispan työssä on tapaaminen Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkka Bartolomeuksen kanssa. Suomen ortodoksinen kirkko juhlii tänä vuonna sataa vuotta osana Ekumeenista patriarkaattia. Vuonna 1923 Suomen ortodoksinen kirkko irtautui Moskovan patriarkaatin alaisuudesta ja vahvisti kirkon autonomisen aseman.

– Sama kehitys on nyt käynnissä Ukrainassa.

 

Yleinen asevelvollisuus vahvistaa yhteiskuntarauhaa

Asikainen näkee, että yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelus vahvistavat yhteiskuntarauhaa. Varusmiespalvelukseen ja sitä kautta myös ammattisotilaan tehtäviin tullaan hyvin monenlaisista taustoista.

– Parhaimmillaan varusmiespalvelus opettaa merkittävästi uskontojen ja kulttuurien lukutaitoa. Tämä palvelee myös yhteiskuntarauhan perustan luomista ja vahvistamista. Tämä on maanpuolustuksen näkökulmasta tärkeä asia.

Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus näkyvät Asikaisen mukaan yhä enemmän Puolustusvoimien arjessa. Koska sotilaspapit ovat eri uskontojen asiantuntijoita, heillä on tärkeä rooli kulttuurien sanottajina ja tulkkeina.

– Sotilaspapit ovat kaikkien käytettävissä uskontokunnasta tai vakaumuksesta riippumatta. He varmistavat uskonnonvapauden toteutumista. Pyrimme mahdollistamaan kaikille uskonnon harjoittamisen tai harjoittamatta jättämisen.