Siirry sisältöön

Kansainväinen sotilasapu ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat eri asioita

Kuluvan vuoden kesäkuussa lakia puolustusvoimissa muutettiin siten, että puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi tuli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen.

Tältä osin muutetun lakitekstin 2 §:n Puolustusvoimien tehtävät 3-kohta kuuluu seuraavasti:

”Osallistuminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan;”

Ammattisotilas_KVtehtävät_KuvaToniSundell

Kuva: Toni Sundell

Kansainvälistä sotilasapua voidaan siis antaa vain kahden laissa erikseen mainitun kohdan perusteella. Kyseiset pykälät tarkoittavat EU:n yhteisvastuulauseketta ja keskinäisen avunannon lauseketta. Uusi laki mahdollistaa avun antamiseen toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä myös muuhun kansainväliseen toimintaan. Aiemmat rajoitteet terrori-iskusta, luonnononnettomuudesta, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta poistettiin. Osallistumisesta kyseiseen toimintaan tuli ammattisotilaille velvollisuus.

Kansainväliseen kriisinhallintaan ei muutoksia

Edellä mainittu lakimuutos ei vaikuttanut millään lailla kansainväliseen kriisinhallintaan. Sen lainsäädäntöön, osallistumisen vapaaehtoisuuteen, henkilöstön valintoihin tai palvelussuhteenehtoihin kuten palkkaukseen tai päivärahoihin, ei tehdyllä lakimuutoksella ole mitään vaikutusta. Ne ovat kokonaan kaksi eri asiaa.

Julkisuudessa on ollut esillä kansainvälisen sotilasavun palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja koskevia uutisia. Toisin kuin nämä populistiset jutut antavat ymmärtää, kansainvälisen sotilasavun palvelussuhteen ehdoista ei ole vielä sovittu mitään. Neuvotteluja on alkuvuodesta 2017 käyty mutta ne jäivät kesken ja odottivat, missä muodossa laki lopunperin säädetään. Nyt kun laki on sydänkesällä säädetty, Aliupseeriliitto odottaa Puolustusministeriön kutsua saattamaan neuvottelut päätökseen.

Lue myös

>> Kansainvälisyys on ammattisotilaan uusi normaali

>> Geopolitiikka on tullut takaisin

>> Kansainväliset sotilasaputehtävät tulossa velvollisuudeksi


Mika Oranen

  • Suomi 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Vuosi on täynnä toistaan mielenkiintoisempia tapahtumia kaikenikäisille. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 –hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Ohjelma syntyy eri yhteisöjen, suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa yhteistyössä.

  • Kehittyvä turvaverkko

    Vuoden 2016 lopussa astui voimaan Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Laki toi mukanaan merkittäviä parannuksia kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden hoitojen tehtävistä aiheutuneiden henkisten järkytysreaktioiden hoitojen korvaamiseen.

  • Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa

    "Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."