Korotukset yleisen linjan mukaisesti

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että huhtikuun alusta voimaan astuneessa sopimuksessa sovittiin yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja vuosilomasopimuksen sisällöistä. Lisäksi uudistettiin Puolustusvoimien alakohtaiset sopimukset ja työaikasopimus. 

– Sopimuskausi ja palkankorotukset noudattelevat niin sanottua yleistä linjaa. On positiivista, että muuttuneessa taloustilanteessa saatiin sovittua 22 kuukauden mittaisesta sopimuksesta. Tällä turvataan sotilaiden ansiokehitys vuosille 2020 ja 2021.

Surkka on tyytyväinen, että näin haasteellisessa taloustilanteessa osapuolet pääsivät sopimukseen, mikä varmistaa ammattisotilaiden ansiokehityksen tuleville vuosille.

– Sopimus on mielestäni hyvä, eikä huonossa taloustilanteessa olisi ollut realistista saavuttaa enempää. Olisi ollut katastrofi, jos sopimukseen ei olisi päästy ja neuvottelut olisivat lykkääntyneet. Tuolloin neuvotteluasetelmat voimakkaasti velkaantuvan valtiotyönantajan kanssa olisivat olleet paljon hankalammat.

Virastoeräneuvottelut käynnistyneet

Virkaehtosopimuksen kirjaus virastoerän kohdentamisesta noudattelee Surkan mukaan edellisen sopimuskauden kirjauksen henkeä. Sopimuksessa korostetaan myös palkkausjärjestelmä yleisen kannustavuuden säilyttämistä.

– Virastoerän kohdentamisella pyritään edistämään tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saamiseksi ja palveluksessa pysyttämiseksi, lisäksi edistetään naisten ja miesten palkkatasa-arvoa.

Surkka kertoo, että Aliupseeriliitolla on yli 20 edustajakokouksen hyväksymää tavoitetta virastoeräneuvotteluihin. Näitä ja kentältä saatua palautetta on käsitelty Aliupseeriliiton hallituksessa tavoitteiden priorisoimiseksi.

– Näitä kaikkia asioita pyrimme neuvotteluissa edistämään. On kuitenkin selvää, että kaikkia ei ole mahdollista toteuttaa.

Surkka kertoo, että virastoeräneuvotteluissa Aliupseeriliittoa varsinaisina neuvottelijoina edustavat puheenjohtajan lisäksi pääluottamusmiehet Marit Lammes ja Terho Eironen.  Pääluottamusmiestyöryhmä sekä Aliupseeriliiton työvaliokunta ja hallitus toimivat asiantuntijoina neuvottelijoiden tukena.

– Neuvottelutuloksen synty on usein vaiherikas prosessi, sen eri vaiheissa käydään keskustelua mainittujen taustaryhmien kanssa. Sitten kun varsinainen neuvottelutulos syntyy, se käsitellään hallituksen kokouksessa, jossa se hyväksytään tai hylätään.

Työajanpidennyksen kompensointi

Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajanpidennykset poistuvat valtionhallinnosta 1.10.2020 alkaen. Säännöllinen työaika palautuu sopimusta edeltävälle tasolle eli jaksotyöajassa 114.45 tuntiin kolmeviikkoisjaksossa. Muutosta sovelletaan 1.10. jälkeen alkavaan työaikajaksoon. Myös sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun työaikamerkinnät alenevat kuudella minuutilla.

– Työajanpidennyksen poisto tarkoittaa sitä, että ilmaisten lisätuntien tekeminen loppuu. Se oli kaikkien työntekijäjärjestöjen tavoite. Tähän voimme olla tyytyväisiä.

Puolustusvoimien mahdollisesta omista, työajanpidennykseen liittyvistä järjestelyistä on sovittava 31.8.2020 mennessä. Puolustusvoimat ja työntekijäjärjestöt ovat käynnistäneet asiaan liittyvät neuvottelut toukokuun alussa. Surkka korostaa, että käytännössä kaikilla toimialoilla, joilla kiky-tunnit on poistettu, niiden tilalle on tullut muita työaikajoustoja.

– Vaikka mallit antavat työnantajalle mahdollisuuden teettää henkilöstöllä lisätöitä, niitä ei tehdä enää ilmaiseksi vaan yksinkertaisella tuntipalkalla. Lisäksi työnantaja ohjeistaa, milloin lisätunteja on mahdollista teettää. Talkoot on ohi tältä osin! Emme kuitenkaan vielä tiedä toteutuuko kumpikaan virkaehtosopimuksen maaleista vai syntyykö neuvotteluissa joku muu malli. Neuvotteluja tästä käydään parhaillaan.

Surkka kertoo, että tammi-maaliskuussa käydyt virkaehtosopimusneuvottelut etenivät sujuvasti. Aliupseeriliittoa neuvotteluissa edustanut JHL ja pääneuvottelijat Jorma Viiala ja Erika Mattsson onnistuivat Surkan mielestä hyvin neuvotteluissa. Yhteistyö neuvottelijoiden ja Aliupseeriliiton edustajien kanssa oli saumatonta. Puheenjohtaja Surkka, varapuheenjohtajat ja päätoimiset pääluottamusmiehet olivat hyvin tietoisia neuvottelujen etenemisestä.

– Pääsopijamme JHL piti meidät hyvin tietoisina neuvottelujen tilanteesta. Meiltä kysyttiin usein mielipiteitä ja pohdimme sopimuksen sisältöön liittyviä kysymyksiä yhteisöjäsenliittojen ja JHL:n valtiotiimin kesken.