Siirry sisältöön

Työaikapankkien viidakko

Työpaikan ulkopuolisessa elämässä on mahdollisuus valita pankkien välillä lähes rajattomasti. On liikepankkeja, osuuskassoja, investointipankkeja ja keskuspankkeja.

Kuluttajalla menee sormi suuhun miettiessä mihin pankkiin luotat ja varasi sijoitat tai velkasi otat.

 Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei työtä tehdessä tarvitsisi joutua samaan jamaan. Miten väärässä voikaan olla niin ajatellessa! Puolustusvoimien työaikasopimukseen on jo pitkään sisällytetty kaksi erilaista työaikapankkia:

  • Työnantajan määräyksestä perustettavaan työaikapankkiin voidaan tehdä ennakolta sisään enintään 18 tuntia puolen vuoden aikana.
  • Virkamiehen suostumuksella voidaan lisäksi tehdä työaikapankki, johon voi tehdä tunteja sisään enintään 60 tuntia 26 viikon pituisen ajanjaksona.

Nämä vanhastaan ”tutut” pankit toimivat onnahdellen. Pankkisopimuksia unohdetaan tehdä, vaikka tunteja pankitetaan. Toisaalta unohdetaan myös sopimuksen kirjaukset pankitettuja tunteja käytettäessä. Tai varsinkin silloin kun pankitettuja tunteja ei käytetä.

Vuoden vaihteessa, tarkemmin 4.1.2021 alkaneen työaikajakson alusta lukien Puolustusvoimissa on ollut käytössä kolmaskin työaikapankki. Tähän pankkiin työnantaja saa siirtää kalenterivuodessa 14 tuntia jopa niin, että työvuoroluettelot suunnitellaan etukäteen säännöllisen työajan ylittäviksi. Tämän työaikapankin käyttöönottoon tai työtuntien siirtämiseen pankkiin ei tarvita työntekijän suostumusta. Tämän pankin erityisominaisuus on olla voimassa aina kalenterivuoden kerrallaan, myös pankkiin siirettyjen tuntien vapaat on annettava saman kalenterivuoden aikana.

Uusia järjestelmiä tai toimintatapoja käyttöönotettaessa on työnantajalla ollut tapana ohjeistaa asia ennakolta epäselvyyksien välttämiseksi. Nyt käyttöönotetusta 14 tunnin työaikapankista ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita. Täytyy toivoa, että niin työntekijät kuin työvuorolistoja laativat esimiehet tai työtuntijärjestelmä on valmis myös tähän uuteen tuntemattomaan.

Luottamusmiehiltä työaikapankkeihin liittyviä yksityiskohtia tullaan varmasti kysymään. Tehdäänkö tämän soveltaminen nyt niin, että työntekijäjärjestöt ohjeistavat toimintamallit?


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Kansainvälisyydestä tulee osa normaalia arkea

    Tätä tekstiä kirjoittaessani enää kaksi maata ei ole ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Ratifiointivaiheen aikana Suomi osallistuu Naton työskentelyyn tarkkailijana, mutta ei osallistu päätöksentekoon.

  • Tämä on kunniatehtävä

    Pursimies Jere Mustonen (42) valittiin työpaikkansa aliupseerien varaluottamusmieheksi vuonna 2014. Tällä hetkellä hän toimii Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten aliupseereiden luottamusmiehenä.

  • Täydennyskoulutuksen vaikutus palkkaukseen

    Pääesikunta julkaisi kesäkuussa 2020 ohjeen aliupseeriston täydennyskoulutuksen opintokokonaisuuksien tarkennuksista. Ohjeessa viitataan Puolustusvoimien täydennyskoulutusnormiin HP910.