Työelämä

3.4.2025

Kun työn rytmi katoaa

Jatkuva kiire, työn jatkuva keskeytyminen, ennakoimattomat pikatehtävät ja liiallinen työmäärä suhteessa työaikaan kertovat työn rytmin häiriintymisestä. Puolustusvoimien tuoreimmassa SYKE-kyselyssä työtä häiritsevät muutokset on tuotu esiin kuormittavuutta lisäävänä tekijöinä.

Puolustusvoimien työtehtävissä työskentelevinä tiedostamme työhön liittyvän monenlaisia erityisolosuhteita. Työarjessa olemme tottuneet kestämään muutoksia, valmiudessa oloa, harjoitusten ja meripalveluksen ikäviä olosuhteita, pitkiä työpäiviä ja runsaita poissaoloja perheiden ja meille tärkeiden ihmisten luota. Viime vuosina on työelämään hiipinyt uusi iso uhkatekijä, jota voisi kuvata työn rytmin katoamisena. Kyseessä on vakavan ilmiön tunnistaminen ja tunnustaminen. Pahimmillaan rytmitön työ vie työntekijöiden työkyvyn pitkäaikaisesti jopa pysyvästi.

Työntekijöinä pystymme usein kestämään ennakolta tiedossa olevia työkuormia melko pitkäänkin ja venyttämään suorituskykyä vielä yhden tehtävän pitempään. Jaksamista ja venymistä helpottaa tieto työsuoritteen jälkeisestä levosta ja palautumisesta. Vastaavia ajanjaksoja voi tulla vuodessa useitakin eikä kuormitus kasva ylitsepääsemättömäksi. Työn tekemiselle on muodostunut rytmi, joka on ennakoitavissa. Rytmi vaikuttaa erityisesti psyykkiseen jaksamiseen.   

Esimiestyöllä on työn rytmin säilymisessä keskeinen rooli.

Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei ole riittävä, kun tarkastellaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia ja liittoutumisen tuomia uusia tehtäviä. Työtehtävien liiallinen määrä suhteessa annettuun aikaresurssiin tai osaamisen tasoon voi aiheuttaa sen, että työn rytmityksestä tulee täysin mahdotonta. Tehtävien hoitajilla voi olla useita ”oto”-tehtäviä, jolloin tehtävien rytmittäminen perustehtävän perusteella voi olla täysin mahdotonta. Usein itse päätehtävää on todella vaikeaa tunnistaa. Useat lisätehtävät kasvattavat ennakoimattomien töiden mahdollisuutta, mikä helposti sotkee työn rytmityksen. Ennakoimattomat pikatehtävät tulee tunnistaa ja niiden varalle on luotava varautumismenetelmiä, joilla yksittäisen työntekijän osuus jää mahdollisimman pieneksi.

On muistettava, että yksilöt tekevät asioita eri tavoin. Esimiestyön yksi tärkeistä tehtävistä onkin tunnistaa nämä yksilölliset eroavaisuudet. Esimiestyön kautta voidaan samassakin työssä löytää se jokaiselle sopivin tapa tuottaa hyvää ja laadukasta tulosta, työssäjaksaminen huomioiden.

Esimiestyöllä on työn rytmin säilymisessä keskeinen rooli. Työpisteillä luodaan vuosittain perusteet työtehtäville ja tavoitteille. Kyseessä on työpisteen arjen perusrytmin rakentaminen. Jokaiselle työntekijälle annetaan omat tavoitteet ja tehtävät sekä resurssit niiden toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti näiden määritteiden tulee olla tasapainossa lähtötilanteessa, jotta yksilö voi realistisesti olettaa selviytyvänsä tehtävien suorittamisesta. Työpisteen esimiehen rooli on tämän jälkeen valvoa, johtaa ja ennen kaikkea turvata työn rytmin säilyminen.

Nykypäivän organisaatioiden tulee olla joustavia, dynaamisia ja valmiita muutoksiin. Siitä huolimatta toiminnan tulee olla hallittua.

Vastuu työnrytmistä ulottuu lineaarisesti koko Puolustusvoimien organisaation läpi aina Puolustusvoimien komentajalle saakka. Ylhäältä alaspäin katsottuna jokaisen tason tulisi varmistaa Puolustusvoimallisen rytmin säilyminen. Jokaisen johtamistason tulee varmistaa, että alaisilla on riittävät resurssit tehtävien toteuttamiseksi sekä riittävä turva työrytmin säilymiseksi. Valmiudelliset asiat voivat olla yllättäviä, mutta muuten toiminnassa on pystyttävä parempaan ennakointiin.

Nykypäivän organisaatioiden tulee olla joustavia, dynaamisia ja valmiita muutoksiin. Siitä huolimatta toiminnan tulee olla hallittua. ”Työelämän hätävarjelulla”, eli jos muutoksiin reagoidaan reaktiivisesti, ei organisaatioiden pitovoimaan lisätä. Tuolloin työntekijän näkökulmasta toiminta on vain selviytymistä tehtävästä seuraavaan. Avoimella keskustelulla, yhteisellä suunnittelulla ja tehtävärauhan turvaamisella myös Puolustusvoimissa on mahdollisuus löytää osittain kadoksissa oleva rytmi. 

Työn rytmin muutos ei ole aina negatiivinen asia, kun se tehdään suunnitellusti ja harkitusti. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti vuosittaisten kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kehityskeskustelussa uudet tavoitteet ja osaamisen kehittäminen suunnitellaan yksilötasolla. Työn yksitoikkoisuus ja haasteiden puuttuminen johtavat pitkällä aikavälillä tylsistymiseen ja työnteon mielekkyyden katoamiseen sekä organisaation pitovoiman katoamiseen. Esimiestyöllä toteutetut muutokset voivat lisätä työn mielekkyyttä ja lisätä jaksamista työtehtävissä.

Työelämä ja työnteon rytmi on vain osa työntekijän kokonaiskuormitusta. Työntekijällä on samanaikaisesti huolehdittavana muun muassa vapaa-ajan rytmi, perherytmi, harrastusrytmi. Työelämän rytmin kehitysmahdollisuudet ovat esimiestyössä, mutta muiden rytmien kunnossapitäminen ja yhteensovittaminen on työntekijän vastuulla.

Organisaatio väistämättä lisää veto- ja pitovoimaa henkilöstöstään, mikäli työelämän rytmi kyetään sovittamaan muiden edellä mainittujen rytmien kanssa yhteen. Puolustusvalmiuden ylläpito, kun nyt sattuu olemaan itsenäisen valtion koko elinikäinen prosessi, eikä kyseessä ole vain kertasuoritukseen tähtäävä valmistautuminen. Esimiestyöllä, suunnitelmissa pitäytymisellä, suunnitelmallisella uusien tehtävien lisäämisellä sekä vanhoista tehtävistä luopumisella voidaan työn rytmi palauttaa oikeaan marssitahtiin. Tällöin Puolustusvoimme kykenee toimimaan suorituskykyisesti, tehokkaasti ja henkilöstöä oikein käyttäen.

(avautuu uuteen ikkunaan)

Tomi Malkamäki

Neuvottelupäällikkö