Sopimuskulttuurin perinteet uhattuna
Suomalaisen työelämän perusteisiin on kuulunut sopimisen käytänteet, joilla on varmistettu työrauha sekä työelämän perussäätöjen tuoma turva. Työelämä elää tällä hetkellä todella isossa epävarmuuden tilassa, kun valtiovalta omilla päätöksillään heikentää sosiaaliturvaa.
Samanaikaisesti työelämän eriasteiset muutokset iskevät suoraan yksittäisten työntekijöiden syliin. Enää hyvä koulutus ja pitkä työura eivät välttämättä anna selviytyjistä tuttua ”koskemattomuusamulettia” vaan jokainen on vuorollaan äänestyksessä oman jatkon osalta. Yleinen työelämä on muuttunut joustavuutta hakevaksi, mutta samalla myös kasvottomaksi työnantajien suunnalta. Päätökset työstä ja työnteon tavoista saatetaan tehdä kaukana työn suorittamispaikasta.
Myös Puolustusvoimat elää työelämän uudelleen organisoinnin aikaa. Muutoksia tuovat joustavat työaikamuodot, uudet teknologiat, pienenevät asevelvollisten ikäluokat, työntekijäresurssin saatavuuden varmistaminen sekä Nato-jäsenyyden mukaan tuomat mahdollisuudet ja velvoitteet. Puolustusliiton jäsenenä Puolustusvoimat siirtyi pysyväksi osaksi monikansallista toimintaa. Uudessa ympäristössä on otettava työnteon etiikan lisäksi huomioon kielelliset, kulttuurilliset ja työaikakäsitteelliset erot sekä päätöksenteon eri tasot. Puolustusvoimien päätehtävänä on edelleen Suomen puolustaminen, mutta Naton yhteispuolustuksen velvoitteiden myötä emme voi miettiä ainoastaan kotimaan puolustamista ja sen tehokkaita toteuttamistapoja.
Kokonaispalkkausratkaisussa luovuttiin osittain työajan mittaamisesta ja tehtävien tosiasiallisten sisältöjen vaikutuksesta henkilöiden palkkaukseen.
Puolustusliittoon liittyminen toi mukanaan myös edellytykset yhteensovittaa kansallista ja monikansallista työelämää. Natossa on tällä hetkellä 32 jäsenmaata ja miltei yhtä monta erilaista työelämän mallia. Työelämän ja työmarkkinoiden jaottelussa voidaan tunnistaa yhdysvaltalainen ja iso-britannialainen anglosaksinen malli, jossa valtiovallan vaikutus työmarkkinoihin on vähäisempi sekä eurooppalaisen malli, jossa valtiovalta osallistuu työmarkkinoiden säätelyyn yhdessä työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Pohjoismaissa on pitkät sopimisen ja yhdessä tekemisen perinteet. Työelämän turvaa ja joustavuutta on etsitty yhdessä työnantajan ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Valtiovalta on tuonut verotuksen ja sosiaaliturvan kautta tukensa turvallisen työelämän toteuttamiseen.
Ensimmäiset askeleet monikansallisiin työelämäsääntöihin ja joustavuuden lisäämiseen otettiin sovittaessa Naton komento- ja johtorakenteen palvelussuhteiden ehdoista. Kokonaispalkkausratkaisussa luovuttiin osittain työajan mittaamisesta ja tehtävien tosiasiallisten sisältöjen vaikutuksesta henkilöiden palkkaukseen. Joustavaan palkkaukseen siirtymisessä saatiin sovittua seurantajaksot ja mahdollisuudet arvioida sopimuksen toimivuutta monikansallisessa ympäristössä. Ensimmäinen tarkastelupiste on tämän vuoden lopussa.
Seuraavaksi vuorossa ovat Naton yhteisen puolustuksen joukkorakenteen palvelussuhteen ehtojen luominen. Vaikeuskerrointa sopimiseen tuo se, että nyt mukaan tulevat ydintyövoiman (henkilökunta) ja reunatyövoiman (määräaikaiset) työntekijät. Palvelussuhteiden ehdoilta vaaditaan entistä enemmän joustavuutta sekä riittävää työelämäturvaa, jotta tosiasiallisesti tilapäisiin työtehtäviin uskalletaan sitoutua. Tässä työssä tarvitaan myös valtiovallan mukaantuloa, jotta määräaikaisuuksien jälkeenkin työelämäturva on varmistettu.
Työelämän organisoinnin muutokset tarvitsevat luottamuksellista kanssakäyntiä työntekijöiden ja ennen kaikkea heitä edustavien ammattijärjestöjen kanssa. Näennäinen keskustelu ajaa neuvottelutoiminnan helposti tarpeettomaan vastakkainasetteluun. Neuvottelutoiminnassa tärkeää on myös muiden näkemysten arvostaminen, vaikka ne olisivatkin erilaisia. Työelämän vaatimien muutosten toteuttaminen onnistuu parhaiten hyödyntämällä kaikkien osapuolten tietoa ja näkemyksiä.
Työelämän vaatimien muutosten toteuttaminen onnistuu parhaiten hyödyntämällä kaikkien osapuolten tietoa ja näkemyksiä.
Puolustusvoimat on käskyvaltaan perustuva organisaatio. Työelämän kehittäminen pelkästään käskyjen kautta ei kuitenkaan tuota osaavaa, innovoivaa ja organisaation toimintaan sitoutuvaa henkilökuntaa.
Valtion virka- ja työehtosopimuskausi lähestyy loppuaan ja uudet sopimusneuvottelut käynnistyvät ensi vuoden puolella. Usealla eri teollisuuden alalla sekä valtionhallinnossa käydään neuvotteluita uusien sopimusten saamiseksi loppuvuoden ja alkuvuoden aikana. Suomen taloudellinen tilanne asettaa neuvotteluille omat haasteensa. Itse jaksan kuitenkin uskoa, että puolustushallinnossa kykenemme viemään asiat eteenpäin toimivaa sopimuskulttuuria hyödyntäen ja toisiamme aidosti kuunnellen.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen näkee, että valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa. Hän pitää perusteltuna Valtioneuvoston puolustusselonteon painotusta puolustusvoimien valmiuden kehittämiseksi.
-
Avointa ja rakentavaa keskustelua
Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet kokoontuvat kerran vuodessa oman puolustushaaransa koulutuspäiville. Tuolloin luottamusmiehillä on mahdollisuus syventyä puolustushaaransa edunvalvonnan ja sopimustoiminnan erityispiirteisiin ja ajankohtaisiin asioihin.
-
Koulutusta yhteistyönä
Aliupseeriliitto ja Rajaturvallisuusunioni järjestivät luottamusmiehille, yhteistoimintaelimen edustajille ja puheenjohtajille suunnatun luottamusmies- ja yhteistoimintakurssin huhtikuussa.