Uuden ajan veteraanit
Aliupseeriliitto on mukana Puolustusministeriön johtamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on luoda pohja seuraavalle kansalliselle sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmalle. Lähtötilanteessa arvioidaan nykyisen 2020–2023 ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä mietitään vastauksia ohjelmakaudelle esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin.
Nykyisen kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman keskeisiä tavoitteita ovat olleet yhteydenpidon ja neuvonnan kehittäminen eri osapuolten välillä. Kriisinhallinnan veteraaniohjelman osapuolia ovat Puolustusvoimat, Valtionkonttori sekä palveluksessa olleet. Ohjelman tavoitteena on lisäksi ollut kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen tuen ja kuntoutuksen, vertaistuen, tapaturma- ja palvelussairauden korvaamiseen liittyvän lainsäädännön, kriisinhallintaveteraanistatuksen, kriisinhallintahenkilöstön rekrytoinnin, kriisinhallintaan liittyvän tutkimuksen ja viestinnän osa-alueilla. Nykyiseen ohjelmaan on kirjattu vuosittaiset seurantavelvoitteet tavoitteisiin liittyen.
Uuden kansallisen strategian tarkastelu käynnistyi Puolustusministeriön johdolla elokuussa ja työtä jatketaan tiiviisti koko loppusyksy. Aliupseeriliitto haluaa, että käynnissä olevassa strategiatyössä kriisinhallintaveteraanistatus määritetään uudella tavalla, jolla varmistetaan sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien tunnettavuus ja mahdollistetaan helpompi ja kattavampi pääsy ohjelman palveluiden piiriin. Aliupseeriliiton näkökulmasta myös erilaisten tavoitteiden toteutumisen seurannan yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Nato-jäsenyyden myötä yhä useampi aktiivisotilas osallistuu urallaan kansainväliseen palvelukseen sen eri muodoissa. Puolustusvoimien hallintoyksiköiden kykyä tukea aktiivihenkilökuntaa ja heidän läheisiään tulee merkittävästi kehittää ohjelmakauden aikana.
Kriisinhallintaveteraanien status tulee määrittää tarkemmin, koska uusi aika tuo mukanaan uudenlaisia veteraaneja omine traumoineen.
Aliupseeriliitto näkee myös tärkeänä, että ohjelmakaudella tavoitteena on fyysisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustaminen, jossa hoitoa saisivat niin aktiivisotilaat kuin myös reserviläiset. Fyysisen keskuksen lisäksi on tärkeää, että kriisinhallintaveteraaneille on toimivat virtuaaliset apupalvelut, jotka mahdollistavat matalan kynnyksen yhteydenotot.
Aliupseeriliitto näkee myös tärkeänä, että vertaistuen toimintamalleja kehitetään edellisen ohjelmakauden pohjalta. Vertaistuen kehittämisessä painopisteen tulee olla palveluiden saatavuuden lisäämisessä sekä yhteydenoton kynnyksen alentamisessa. Puolustusvoimien joukko-osastoihin tulee kouluttaa tukihenkilöitä, jotka voivat toimia niin aktiivihenkilöstön kuin reservin kertausharjoituksissa palvelevien tukena käsiteltäessä traumaperäisten sairauksien hoitoon hakeutumista ja eriasteisten tukitoimien tarvetta.
Veteraaniohjelmassa on varmistettava helpompi ja kattavampi pääsy ohjelman palveluiden piiriin.
Kriisinhallintaveteraanistatukseen liittyviä mobiilipalveluita tulee kehittää kansainvälisen mallin mukaisesti ja mahdollistaa myös kaupallisten toimijoiden osallistumista tukimuotojen kehittämiseen ja uusien palveluiden tarjoamiseen. Kriisinhallintaveteraanien statusta tulee ohjelmakaudella kehittää ja määrittää tarkemmin, mitä koko veteraanimääritelmä pitää sisällään. Sotiemme veteraanit ovat edelleen omassa arvostetussa asemassaan, mutta uusi aika tuo mukanaan uudenlaisia veteraaneja omine traumoineen.
Kansainvälinen palvelus, oli se luonteeltaan millaista tahansa vaikuttaa merkittävästi aktiivisotilaan, reserviläisen, läheisten ja perheiden elämään. Traumaattiset kokemukset vaikuttava välillisesti tai usein suoraan muihinkin henkilöihin kuin trauman kokeneeseen. Vaikutukset voivat tulla esiin vasta vuosien päästä tapahtumista. Aliupseeriliiton mielestä on tärkeää, että ohjelmassa keskiössä ovat työ- ja perhe-elämän kokonaisuus, tarvittavien palveluiden saatavuuden helppous sekä pitkän aikavälin käyttöoikeus.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Edunvalvonta ei jää poteroihin
Pääluottamusmiestehtävien alkaessa vuoden 2022 alussa oli Omikron-variantti oli juuri aiheuttanut koronaExit-suunnitelmien peruuntumisen ja paluun etätyöskentelyyn sekä rajoituksiin. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminnan osalta jouduimme myös uudelleen miettimään normaalitoimintoihin paluuta.
-
Työn tekemisen (tai tekemättömyyden) tuskaa
”Itsevaltaisten hallintojen maissa, lähinnä diktatuureissa, virkamiehet eivät halua tekemistään sortavista päätöksistä valitettavan, jolloin valittaminen on mahdotonta tai tehty mahdollisimman vaikeaksi.” Tämä on suora lainaus Wikipediasta etsiessäni määritelmää sanalle oikeusturva.
-
Kuka piikittää ketä – ja kenen vastuulla?
Suomi on lähettänyt noin 400 kriisinhallinnan ammattilaista eri operaatioihin ympäri maailmaa. Kulunut vuosi on eittämättä ollut poikkeuksellinen kotimaan tehtävissä palveleville sotilaille, mutta maailmalla poikkeusolot ovat olleet erityisen rasittavat.