Osaava jäsen

3.10.2024

Työpaikkaohjaus osana ammatillista kehittymistä

Työpaikkaohjaaminen on prosessi, jossa kokenut työntekijä, eli työpaikkaohjaaja auttaa ja tukee uutta tai kokemattomampaa työntekijää oppimaan työn vaatimat taidot ja tehtävät käytännössä.

Hyvä työpaikkaohjaus perustuu huolelliseen suunnitteluun, jossa on selkeät tavoitteet ja aikataulut. Keskeistä on avoin vuorovaikutus, jossa ohjaaja kuuntelee ohjattavaa ja antaa jatkuvaa rakentavaa palautetta. Ohjaus on joustavaa ja mukautuu ohjattavan yksilöllisiin tarpeisiin. Tukeminen, kannustaminen ja turvallisuus ovat keskiössä, ja ohjaaja toimii esimerkkinä ammattimaisesti ja eettisestä toiminnasta. Palauteprosessi ja motivointi auttavat ohjattavaa kehittymään ja integroitumaan työyhteisöön tehokkaasti.

Työpaikkaohjaus sotilaallisessa ympäristössä korostaa kurinalaisuutta, hierarkian noudattamista ja tehtävien täsmällistä suorittamista. Ohjaaja toimii auktoriteettina ja opastaa ohjattavaa turvallisuuskäytännöissä sekä kriittisissä sotilastaidoissa, kuten johtamisessa ja taktisessa toiminnassa. Palaute on jatkuvaa ja ohjaukseen kuuluu sekä suoritusten arviointi että henkinen tuki. Tiimityöskentely ja yhteishengen kehittäminen ovat keskeisiä kokonaisuuksia ammatillisen kasvun ja työtyytyväisyyden parantamisessa.

Puolustusvoimissa oppiminen on elinikäinen prosessi. Aliupseerien kohdalla kehittämisen pääpaino on täydennyskoulutuksessa, mutta osaamisen kehittämiseen kuuluvat myös itseopiskelu, työnohjaus, työssä oppiminen ja harjaantuminen. Myös Puolustusvoimien ulkopuolinen koulutus kuuluu oman osaamisen kehittämisen valikoimaan. Työpaikkaohjaamisella varmistetaan yksittäisen aliupseerin osaamisen kohteet suhteessa hallintoyksikön tarpeisiin.

Työpaikkaohjauksen kokonaisuus vaatii valtakunnallisen ohjauksen.

Työpaikkaohjaajalla tulee olla motivaatio korkealla ja hänen tulee omata hyvät sosiaaliset taidot. Silloin toiminta on luontevaa. Työpaikkaohjaajan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ohjaajalla on ammattitaito kohdillaan ohjata vaativiakin suorituksia. Työpaikkaohjaaja on malliesimerkki kokemuksen tuomasta tietotaidosta, joita vuosien työskentely on saanut aikaan. Silloin ohjattavien on helppo ottaa mallia hänen tekemisistään.

Hallintoyksiköissä työpaikkaohjaus on toteutettu vaihtelevasti. Keskusteluissa olen kuullut, että työpaikkaohjaajiksi on valittu henkilöitä yksikön nuorimmasta päästä. Asiaan vaikuttaa se tosiasia, että varusmiehiä kouluttavien yksiköiden palkatun henkilöstön keski-ikä on nuorta. Kokenut kaarti loistaa poissaolollaan. Toisaalta taas kokenut huippuosaaja ei välttämättä ole paras ohjaaja noviisille. Työpaikkaohjaaminen pitäisi tukea esimiestyötä, kun mietitään, millaista koulutusta virkamies tarvitsee. Miten osaamista hankitaan ja milloin, sekä miten osaaminen tukee organisaation isoja tavoitteita?

Ammattisotilaslehden haastattelussa loppuvuonna 2022 silloinen Pääesikunnan koulutuspäällikkö eversti Kari Pietiläinen kertoi perehdyttämisen ja työpaikkaohjauksen olevan avainroolissa aliupseerien osaamisen kehittämisessä. Hän piti tärkeänä kokeneen aliupseerin hyödyntämisen eri henkilöstöryhmien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa. Myös joukko-osaston vanhimmat aliupseerit ovat avainroolissa työpaikkaohjauksessa ja perehdytyksessä arvojen ja asenteiden osalta.

Työpaikkaohjaamisen todellinen hyöty tulee esiin silloin, kun koulutus ja osaamisen kehittäminen on mietitty organisaation tavoitteiden kautta ja miten henkilöstö sitä tukee parhaiten.

Työpaikkaohjauksen kokonaisuus tarvitsee valtakunnallisen ohjauksen. Se puuttuu tällä hetkellä. Henkilöstöjärjestönä olemme tämänkaltaisissa kehittämisasioissa käytettävissä oleva resurssi. Yhteistyömme Pääesikunnan on ollut aiemminkin hedelmällistä ja tuottavaa. Miksei nytkin?

Teksti: Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies