Siirry sisältöön

Sopimussotilaasta ammattisotilaan uralle

Kersantti Janne Parm (24) aloitti sotilasuransa sopimussotilaana Rannikkoprikaatissa. Monipuolinen työ vahvisti käsitystä siitä, että aliupseerin tehtävät ovat kiinnostavia ja juuri sitä, mitä hän haluaa jatkossa tehdä.

Ammattisotilaan uralle hakeutuminen kypsyi Parmin mielessä hiljalleen varusmiespalvelusaikana Rannikkoprikaatissa. Erityisesti kouluttajatehtävät kiinnostivat kuljetus- ja viestialan koulutuksen saanutta miestä.

Noin puolessa välissä varusmiespalvelustani päätin, että hakeutuisin jälki-AUK:iin ja sen jälkeen sopimussotilaaksi.

Sopimussotilaaksi hakeudutaan yleensä heti varusmiespalveluksen jälkeen. Sopimussotilaat ovat määräaikaisissa tehtävissä 6−12 kuukautta ja he toimivat yleensä kouluttajina varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa. Perusyksikössä työskentelevien sopimussotilaiden tehtävänä on auttaa kantahenkilökuntaa koulutuksissa ja harjoituksissa.

Vaativia tehtäviä sopimussotilaalle

Parm työskenteli poikkeuksellisesti yhteensä kaksi vuotta sopimussotilaana Rannikkoprikaatissa. Hän kokee, että varusmiespalvelus antoi hyviä valmiuksia toimia varusmiesten kouluttajana.

Varusmiesaikana saamani koulutus loi hyvän perustan sopimussotilaana tarvittaviin taitoihin. Loput tiedot ja taidot sain osaavilta työkavereiltani, jotka jaksoivat aina auttaa ja näyttää miten asiat tehdään.

Koulutustehtävien lisäksi Parmilla oli sopimussotilasaikana mahdollisuus tutustua laajasti myös muihin tehtäviin. Ensimmäisenä sopimussotilasvuotena hän pääsi perehtymään erityisesti ajoneuvojoukkueiden johtajien tehtäviin ja sijaistamaan heitä.

Asetin ajoneuvoja huolto-/korjaustilaan ja laadin ajomääräyksiä huoltoon vietäville autoille. Siinä ohessa tuli ajoittain ajojärjestelijääkin sijaistettua. Virassa oleville kasaantuneen työmäärän vuoksi myös sotilaskuljettajien sotilaskoulutus jäi pitkälti minun suunniteltavakseni ja toteutettavakseni. Koin, että minulle uskallettiin antaa vastuuta ja vapautta koulutusten suhteen, kun sitä tahdoin – ja että myös luottamusta minuun löytyi.

Toisen sopimussotilasvuoden aikana hän pääsi perehtymään myös autokoulutoimintaan.

Merivoimat perusti Rannikkoprikaatiin suomenkielisen autokoulun. Entinen esimieheni oli laitettu sotilaskuljettajakurssia johtamaan. Minusta tuli hänen epävirallinen sijaisensa tai varajohtajansa tuolle kurssille. Tätä kautta pääsin oppimaan ajo-oikeusjärjestelmä salat. Pääsin myös kouluttamaan uusille sotilaskuljettajille aivan heidän aselajinsa perusasioita.

Sopimussotilasajan yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista Parmille oli Freezing Winds 23 -harjoitus ja siellä Merihuoltopataljoonan huoltokomppanian ja muiden joukkojen yhteistoiminta.

Oli vaikuttavaa olla läsnä ensihoitopaikalla, kun sitä esiteltiin Yhdysvaltain merivoimien lääkäreille. Yht’äkkiä sinne saapui Porin prikaatin taisteluosaston ”potilaita”. Jenkkilääkäri heitti pakkastakin pois ja otti stetoskoopin taskustaan kaulalle ja alkoi toimimaan yhdessä varusmies-lääkintämiesten kanssa – ilman mitään ongelmaa. Nato-yhteensopivuus osoittautui käytännössä.

Uuteen tehtävään perehtymistä

Sopimussotilaskauden päätyttyä, seuraava tehtävä löytyi Johtamisjärjestelmäkeskuksesta Jyväskylästä. Parm aloitti heinäkuussa 2024 määräaikaisen aliupseerin virassa, tilannekeskusaliupseerina.

Tilannekeskusaliupseeri toimii tiedon välittäjänä ja kerääjänä. He valvovat johtamisjärjestelmätilannetta operaatiokeskuksesta käsin. He muodostavat keskuksen tarjoamien palveluiden saatavuuden tilannekuvaa Puolustusvoimille sekä yleistä operatiivista tilannekuvaa Johtamisjärjestelmäkeskuksen johdolle.

Perehdyttäminen uuteen tehtävään ja työpaikkaan käynnistyi tehokkaasti ja tavoitteellisesti heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Minua varten oli laadittu perehdyttämissuunnitelma, jonka avulla oli hyvä lähteä tutustumaan sekä Johtamisjärjestelmäkeskukseen joukkona, että omaan tehtävääni tilannekeskusaliupseerina. Suunnitelmassa oli riittävän tarkasti eriteltynä esimerkiksi tehtävässäni tarvittavat ohjelmistot ja kuka niistä osaa kertoa. Täten oli varsin helppoa tietää mitä täytyy oppia ja keneltä oppia on mahdollista saada.

Lisää vastuuta ja kansainvälisiä tehtäviä

Parmin tavoitteena on päästä mahdollisimman laajalti hyödyntämään kaikkea oppimaansa sekä kotimaan että ulkomaan tehtävissä.

Toivon joskus toimivani kansainvälisissä tehtävissä ja yksikön vääpelinä. Asioiden suunnittelu etukäteen ja suunnitelmien toteutumisen aikaansaaminen ja valvominen on sellaista mistä pidän. Uskon, että tuollaisissa tehtävissä sitä pääsisi paljonkin tekemään ja näkemään.

Parmilla on myös opiskelupaikka Jyväskylän yliopistossa. Hän opiskeli päätoimisesti englannin kielen opettajaksi sopimussotilasjaksojen välissä ja haluaa jatkaa opintoja sivutoimisesti työn ohella.

Vapaa-aikanaan Parm osallistuu tietokonepelien kehittämiseen. Kymmenen vuoden aikana hän on perehtynyt moniin tietokoneohjelmiin. Osa niistä on myös Puolustusvoimien käytössä. Harrastuksesta on ollut hyötyä uuteen työhön perehdyttäessä.

Myös tietyt johtamisjärjestelmäalan käsitteet ovat tulleet pelimaailman kautta tutuiksi, eikä niiden toimintaperiaatteita ole joutunut siis erikseen opettelemaan osana työtä.

Kersantti

Kuka Kersantti Janne Parm

Tehtävänimike Tilannekeskusaliupseeri

Työpaikka Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus

Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen

  • Vääpelit varusmiesten tukena

    Vääpelit Marko Konster ja Markus Viitanen ovat työskennelleet koko virkauransa Karjalan prikaatissa. Molemmilla on laaja kokemus varusmiesten kanssa työskentelystä.

  • Tykkimestarina ohjusveneellä

    Ylikersantti Joonas Kuivalainen (31) työskentelee ohjusveneellä tykkimestarina. Hän on myös menestyksekäs ja monipuolinen urheilija, joka niittää mestaruuksia Suomessa ja kansainvälisillä areenoilla.

  • Sopimussotilaasta aliupseerin uralle

    Monen aliupseerin ja upseerin ura puolustusvoimissa on alkanut sopimussotilaana. Useimmiten sopimussotilaat ovat juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka hakeutuvat varusmiespalveluksensa jälkeen Puolustusvoimiin töihin määräajaksi.