Lisää käsipareja!
Puolustusvoimien henkilöstömäärä kehittyy edelleen mutta verkkaisesti. Valtion budjettiin on varattu vuodelle 2025 rahaa siten, että 140 uutta tehtävää olisi mahdollisuus täyttää. Tehtävät kohdistuvat valmiuden kehittämiseen ja niillä parannetaan Nato-tehtäviin tarvittavan henkilöstömäärän riittävyyttä.
Lisätehtävien määrä on maltillinen. Määrä ei kuitenkaan missään tapauksessa riitä, kun otetaan huomioon tulevien ja olemassa olevien tehtävien vastuut ja vaatimukset. Kansalliset ja kansainväliset tehtävät tarvitsevat lisää käsipareja, jotta ne kyetään hoitamaan vastuullisesti. Varusmieskoulutusta antavissa perusyksiköissä ei ole riittävästi henkilöstöä. Vaje heijastuu sekä henkilöstön jaksamiseen että varusmiesten koulutukseen ja viihtyvyyteen. Tämä asia on hoidettava mitä pikaisemmin kuntoon.
Nato-jäsenyyteen liittyvä sotilaallinen yhteensovittaminen jatkuu. Tulemme olemaan osana Naton alueellista suunnittelua ja osallistumaan Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusvelvoitteisiin. Jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin puolustushallinto saa 67 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Lisätarpeet johtuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maavoimien alaesikunta sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo Forward Land Forces (FLF) Suomessa. Ketä ja mitä kansallisuuksia FLF- joukkoihin tullaan lähettämään tai minkä verran se tulee sitomaan kansallista henkilöstöä, on vielä kertomatta. Tiedotusvälineistä olen saanut lukea, että ainakin Ruotsin osallistumista joukkojen henkilöstöön pohditaan. Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä ja se velvollisuus meillä on liittokunnan jäsenenä.
Henkilöstövaje heijastuu sekä henkilöstön jaksamiseen että varusmiesten koulutukseen ja viihtyvyyteen.
Valmisteilla oleva puolustusselonteko tuo toivottavasti suunnitelman henkilöstömäärän kehittämiseksi ja lupauksen rahoituksen turvaamiseksi. Muitakin kehitettäviä asioita olisi toki olemassa. Sotilaita edustavilla järjestöillä on halu olla mukana rakentamassa selontekoa ja antaa asiantuntijatukea tähän työhön. Kannustan tarttumaan tähän tarjoukseen.
Kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman 2024–2027 valmistelu on myös käynnissä. Edellinen ohjelma oli tehty kovin erilaisessa turvallisuustilanteessa sekä ennen Naton-jäsenyyden mukanaan tuomia elementtejä. Nyt on syytä tehdä selkeä remontti, joka ottaa kantaa uuden ajan vaatimuksiin ja erilaisiin tukimuotoihin. Sotilaat, olivat he sitten kantahenkilökuntaa tai reserviläisiä, ovat ansainneet resursseiltaan turvatut ja kattavat palvelut mikäli niille tulee käyttöä, unohtamatta heidän läheisiään.
Jaksamista kaikille syksyn koitoksiin!
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Riittävästi henkilöstöä
Puolustusvoimain komentaja linjaa uudessa henkilöstöstrategiassa, että henkilöstöstrategian tavoitteena on turvata määrältään, laadultaan ja tahdoltaan riittävä henkilöstö. Henkilöstöstrategialla varmistetaan tehtävien toteuttaminen, kaikissa valmiustiloissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tämä on tärkeä tavoite ja siihen on pyrittävä kaikin keinoin.
-
Luottamusmiessopimuksen jalkauttaminen on tärkeää
Allekirjoitin yhdessä Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kenraalimajuri Rami Saaren kanssa päivitetyn luottamusmiessopimuksen 23.4.2024. Sopimus sisältää työnantajan ja Aliupseeriliiton yhteisen näkemyksen siitä, miten luottamusmiestoimintamme on tarkoitus toteuttaa Puolustusvoimissa.
-
Onnea ja menestystä uudelle komentajalle
Puolustusvoimain komentajaksi nimitettiin huhtikuun alusta lukien kenraaliluutnantti Janne Jaakkola. Hän aloittaa tehtävät turvallisuuspoliittisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Haluan toivottaa komentajalle onnea ja menestystä tehtävään.