Turvallisuusaloilla huoli resursseista
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat yhteinen huolen aihe turvallisuusviranomaisille ja niiden henkilöstöä edustaville järjestöille. Myös kansainvälistymisen erilaiset ilmenemismuodot haastavat turvallisuusviranomaisten resurssien käyttöä.
Julkisten ja Hyvinvointialojen Ammattiliitto JHL kutsui turvallisuusviranomaisten edustajat ja niiden henkilöstöä edustavat yhteisöjäsenliitot yhteiseen seminaariin syyskuun alussa. Seminaarin aikana Puolustusvoimien, Tullin, Poliisin, Pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat kertoivat oman hallinnonalan nykytilasta ja keskeisistä haasteista. Hallinnonalan henkilöstöä edustavan ammattiliiton puheenjohtajat oli kutsuttu tilaisuuteen kommentoimaan virastojen edustajien puheenvuoroja.
Turvallisuusviranomaisten ja liittopuheenjohtajien puheenvuoroista nousi esille yhteinen huoli resurssien riittävyydestä. Turvallisuusympäristön muutokset, viranomaisten lisääntyneet tehtävät ja kansainvälistyminen näkyvät henkilöstön jaksamisessa. Viranomaisten arkea on pohtia, miten sovittaa laaja tehtäväkenttä olemassa oleviin resursseihin.
Puolustusvoimien puheenvuoron piti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Välimäki kuvasi Maavoimien sekä yleisesti Puolustusvoimien kehitysnäkymiä ja siihen liittyviä henkilöstökysymyksiä. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen korosti kommenttipuheenvuorossaan, että riittävän ja koulutetun henkilöstön tärkeyttä.
- Ilman henkilöstöä suorituskykyjä ei voi hyödyntää. Järjestelmät eivät toimi itsekseen. Tämä tulee huomioida seuraavan puolustusselonteon painotuksista päätettäessä. Myös Nato-suorituskyvyn kehittämien tuo henkilöstöpaineita. Riittävän henkilöstömäärän lisäksi tulee varmistaa, että oikein koulutettu henkilöstö tekee oikeita asioita. Tulevaisuuden tarpeet tulee pystyä huomioimaan etupainotteisesti.
Tiitinen nosti esille huolensa varusmiehiä kouluttavan henkilöstön jaksamisesta.
- Kun henkilöstö voi huonosti ja on väsynyt, se heijastuu varusmiesten hyvinvointiin. Sopimussotilaiden lisääminen ei yksin tätä ongelmaa poista. Koulutetuilla aliupseereilla on osaamista ja kaikki tarvittavat lisenssit varusmiesten kouluttamiseen. Perusyksiköihin palkatut sopimussotilaat sen sijaan ovat harjoittelutehtävässä. Heillä ei ole vaadittavia lisenssejä. Peruskoulutettujen aliupseerien määrää olisi siis lisättävä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Nyt tehdään oikeita asioita
Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.
-
Sotilaan kymmenen käskyä
Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.
-
Sopimukset rakennetaan yhteistyöllä
Uuden virkaehtosopimuksen neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Neuvotteluosapuolet ovat tavanneet säännöllisesti tammikuusta lähtien. Tavoitteena on, että uusi sopimus olisi valmis maaliskuun loppuun mennessä.