Siirry sisältöön

Pohjolan pidäke on nyt kokonaisuus

Puolentoista vuoden pitkä odotus päättyi. Ruotsi on nyt Naton jäsen. Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa pohjoisen pidäkkeen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Kuva: Asta Ruuskanen

Pohjoisen vahva yhteenliittymä luo merkittävän pidäkkeen alueellemme ja tiivistää entisestään maiden yhteistoimintaa ja sitoutumista toistemme tukemiseen.

Keskustelu Naton maavoimien alaesikunnasta on tervetullutta. Sen sijoittaminen Suomeen sitoisi meidät tiiviiksi osaksi Naton komento- ja johtorakennetta. Esikunnan saaminen muovaisi Suomesta yhden Naton painopistealueista. Tämä toisi myös maavoimajoukkojen johtamiseen tehokkuutta tilanteessa, jossa Naton maavoimajoukkoja operoi Suomen maaperällä.

Alaesikunnan saaminen Suomeen toisi myös aliupseereille uusia, mielenkiintoisia tehtäviä kotimaassa.

Alaesikunta toisi suomalaisen aliupseeriston arkeen ja tehtäviin ihan uusia elementtejä. Uskon, että alaesikunnan myötä myös aliupseereille tulisi uusia, mielenkiintoisia tehtäviä kotimaassa. Nämä tehtävät toimisivat erinomaisena polkuna Naton muissa jäsenmaissa sijaitseviin esikunta- ja johtorakenteen sekä joukkorakenteen tehtäviin.

Ukrainan sota on haastavassa vaiheessa. Aseet, ammukset ja muu kalusto ovat riittämättömät ja sodankäyntiin käytössä oleva voima on vähissä. Ukraina suunnittelee uutta liikekannellepanolakia, jotta saataisiin lisää sotilaita rintamalle. Tämä on kuitenkin saanut aikaan kansallista eripuraa Ukrainassa. Länsimaat kouluttavat Ukrainan sotilaita mutta prosessi on hidasta ja rajattua volyymeiltaan. Länsimaiden antamalla avulla on tärkeä rooli.

Slovakian pääministeri ja Ranskan presidentti esittivät, että länsimaat lähettäisivät sotilaitaan Ukrainaan. Julkisuudessa asiasta käytävä keskustelu on huolestuttavaa. Venäjä pitäisi tätä hyvin todennäköisesti Naton sekaantumisena käytävään sotaan. Useiden EU- ja Nato-maiden päättäjät, Suomi mukaan luettuna, ovat tyrmänneet nämä ulostulot eivätkä ole lähettämässä maajoukkoja Ukrainaan. Samaa viestiä kertoi Naton pääsihteeri.Mielestäni viisas ratkaisu tässä kohtaa.

Venäjän naapurina olevat Euroopan maat pyrkivät vahvistamaan rajojaan. Suomi rakentaa raja-aitaa ja pohtii rajanylityspaikkojen valvontaa käsittelevän lainsäädännön päivittämistä. Länsimaat varautuvat mahdolliseen Venäjän aggressioon rajoillaan päivittämällä omia suunnitelmiaan. Nato-kannatus Suomessa on korkea. Tämä luo lisää turvallisuuden tunnetta kansalaisissa ja näinhän sen on tarkoituskin toimia.Suomessa ei ole syytä paniikkiin, koska kansallinen kykymme käsitellä tämän kaltaisia asioita on maailman huippuluokkaa.  Syynä tähän ovat maantieteellinen sijaintimme sekä suomalaisten vahva maanpuolustuskyky ja -tahto.

Mika Tiitinen

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Onnea ja menestystä uudelle komentajalle

    Puolustusvoimain komentajaksi nimitettiin huhtikuun alusta lukien kenraaliluutnantti Janne Jaakkola. Hän aloittaa tehtävät turvallisuuspoliittisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Haluan toivottaa komentajalle onnea ja menestystä tehtävään.

  • Riittävästi henkilöstöä

    Puolustusvoimain komentaja linjaa uudessa henkilöstöstrategiassa, että henkilöstöstrategian tavoitteena on turvata määrältään, laadultaan ja tahdoltaan riittävä henkilöstö. Henkilöstöstrategialla varmistetaan tehtävien toteuttaminen, kaikissa valmiustiloissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tämä on tärkeä tavoite ja siihen on pyrittävä kaikin keinoin.