Siirry sisältöön

Miksi neuvottelut kestivät pitkään?

Naton komento- ja johtorakenteen tehtävien palvelussuhteen ehdoista neuvoteltiin yli vuosi. Puolustusvoimien toiminnot ovat olleet jo pitkään Nato-yhteensopivat. Miksi siis palvelussuhteiden ehtojen neuvottelut kestivät pitkään?

Puolustusvoimien työaikasopimus asettaa virkamiesten työajoille ja niiden suunnittelulle ehtoja ja määräyksiä. Sopimusten taustalla oleva lainsäädäntö on peräisin 1970-luvulta ja sitä on kehitetty vastaamaan Puolustusvoimien toimintaympäristön muutoksia ja työelämän muuttuvia tarpeita. Kehitystyötä on tehty järjestöjen ja työnantajan kanssa yhteistyössä. Samat määräykset ovat olleet käytössä myös ulkomaille komennettujen virkamiesten osalta, tähän päivään saakka.

Nato-komento- ja johtorakenteen palvelussuhteen ehtojen neuvotteluissa keskeisenä asiakysymyksenä oli Puolustusvoimien työaikajärjestelmän purkaminen komento- ja johtorakenteen sekä erillislaitosten tehtävien osalta. Työnantaja painotti omissa esityksissään sitä, että työnjohdon siirtyessä ulkomaisten esimiesten käsiin, ei Puolustusvoimien työaikasopimus ole enää toimiva työkalu työn johtamiseen ja työajan seuraamiseen. Natossa on toki vastaavia ohjeita säännöllisen työajan suunnitteluun, mutta niiden velvoittavuus ei ole samanlainen kuin Puolustusvoimien työaikasopimuksessa.

Aliupseeriliitto esitti muiden järjestöjen tavoin työnantajalle vaihtoehtoja ”pidäkekirjauksiin”, joilla voidaan varmistaa virkamiesten työaikaturvan ja jaksamisen myös ulkomaisen työnjohdon alaisena. Neuvotteluiden lopputuloksena työaika-asioiden seuraamisesta ja havaintojen vaikutusten arvioimisesta on olemassa sopimuskirjaukset.

Halusimme varmistaa virkamiesten työaikaturvan ulkomaisen työnjohdon alaisena.

Aliupseeritehtäviin suunnitellut palkkatasot nousivat neuvotteluiden aikana ja tällä hetkellä ne vastaavat kotimaan tasoja, kun huomioidaan aliupseereiden tehtävissä saamia haitta- ja lisätyökorvaukset. Palkkoihin on siis sisällytetty keskimääräisiä haittakertymiä. Tämä myös tarkoittaa, ettei kokonaispalkkauksessa makseta enää erillisiä korvauksia erityispalveluksesta eikä säännöllisen työajan ylittämisestä. Työaikaseurantamenetelmillä arvioidaan tulevaisuudessa myös kokonaispalkkaustason kannustavuutta.

Työnantajan esittämät palkkatasot luovat nousujohteisen palkkakehityksen eri palvelusarvoja vaativissa tehtävissä. Aliupseeriliiton mielestä sotilasmestareiden asema kansainvälisessä ympäristössä tulisi näkyä palkkarakenteessa nykyistä selkeämmin. Ylimpien tehtävien palkkakehitys pitää varmistaa tulevilla neuvottelukierroksilla.

Palvelussuhteiden ehtoihin liittyvät myös erilaiset tukimuodot, joista Pääesikunta julkaisi tiedotteen vuoden alussa. Tukimuodot eivät itsessään ole neuvoteltavia asiakokonaisuuksia, mutta niidenkin kehittämisessä ammattisotilaita edustavat liitot olivat tiiviisti mukana viime vuoden aikana. Tukimuodot mahdollistavat virkamiehen perheen mukaan ottamisen komennukselle tai virkamiehen yhteydenpidon perheeseen, mikäli perhe jää kotimaahan komennuksen ajaksi. Kaikkia järjestöjen esittämiä parannusehdotuksia tukimuodot eivät pidä sisällään, mutta toiminnan vakiintuessa niitäkin pystytään varmasti kehittämään.

Puolustusvoimien virkamiesten osalta on kyse isosta asiasta, kun vuosikymmeniä käytössä olleesta työaikasopimuksesta luovuttiin komennettujen osalta. Isojen perusasioiden muutosten vuoksi neuvottelut kestivät. Nyt on aika seurannalle ja kehitystarpeiden arvioinneille. Neuvotteluissa tehtiin kompromisseja, mutta kaikkien osapuolten tavoitteena oli turvata kannustavat palvelussuhteen ehdot Puolustusvoimien henkilöstölle myös yhteisen puolustuksen tehtävissä.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Avointa ja rakentavaa keskustelua

    Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet kokoontuvat kerran vuodessa oman puolustushaaransa koulutuspäiville. Tuolloin luottamusmiehillä on mahdollisuus syventyä puolustushaaransa edunvalvonnan ja sopimustoiminnan erityispiirteisiin ja ajankohtaisiin asioihin.

  • On välitarkastelun aika

    Kaiken kiireen keskellä ei pidä unohtaa asioita, jotka on sovittu tehtäväksi edellisen kehityskeskustelun yhteydessä.