Kehityskeskustelut osa kansainvälisen toiminnan muutosta
Kehityskeskustelut lähestyvät ja esimiesten sekä alaisten on syytä aloittaa valmistautuminen keskusteluiden läpivientiin hyvissä ajoin.
Puolustusvoimien vuoden 2023-2024 kehityskeskusteluihin valmistaudutaan hieman uudesta näkökulmasta. Suomen Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisyys näkyy entistä enemmän toiminnassa ja kehityskeskusteluiden kautta käynnistyvässä henkilöstösuunnitteluprosessissa.
Pääesikunnan määräys HJ840, PVHSM HENKILÖSTÖALA 075 – PEHENKOS KEHITYSKESKUSTELUT PUOLUSTUSVOIMISSA antaa perusteet Puolustusvoimien kehityskeskusteluille. Määräystä täydennetään vuosittaisilla Pääesikunnan- ja hallintoyksiköiden tarkentavilla käskyasiakirjoilla, joilla painotetaan sen hetkisiä muutoksia sekä painopisteitä alkavan kierroksen osalta.
Nyt alkavalla kehityskeskustelukierroksella näkyvämpänä muutoksena näkyy kansainvälisen tehtäväkentän laajeneminen. Työnantaja on julkaissut Torni-portaalissa tiedotteen, jossa todetaan laajenevan kansainvälisen toiminnan liittyväksi osaksi nykyistä henkilöstösuunnitteluprosessia, joka sitä myöden vaikuttaa myös kehityskeskusteluiden ura- ja koulutussuunnitteluun.
Nato-tehtävien täyttäminen on aloitettu porrastetusti. Tulevaisuudessa avautuvat tehtävät eivät ole vielä täysin tiedossa, mutta ne tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suomen aseman tarkentuminen Naton komento- ja joukkorakenteessa tulee helpottamaan myös henkilöstösuunnittelun toteutusta. Henkilöstösuunnitteluprosessi on ylivuotista, eli nyt kehityskeskusteluissa kerrotut halukkuudet vaikuttavat aikaisintaan pääsääntöisesti vuonna 2025.
Yksittäisen henkilön kannattaa ilmoittaa omat halukkuudet mahdollisimman tarkasti. Tehtävähalukkuuksien lisäksi esimiehen ja alaisen tulee kartoittaa osaamisen kehittämisen tarpeet. Kotimaassa tapahtuvan täydennyskoulutuksen lisäksi koulutuskalentereista kannattaa etsiä soveltuvaa kansainvälistä koulutusta esimerkiksi suunnitellun kansainvälisen tehtävän tueksi.
Kansainväliset tehtävät jakautuvat sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin, kansainvälisiin esikuntatehtäviin sekä valmiusjoukko- ja kansainvälisen avun tehtäviin. Tehtävähalukkuudet huomioidaan vuoden 2026 suunnitteluun saakka. Osaamisen kehittämisen suunnittelu perustuu tarvekartoitukseen vuosille 2025-2029, joka tullaan ohjeistamaan Pääesikunnan käskyllä AT20795, PUOLUSTUSVOIMIEN KOULUTUSTARVEKARTOITUS 2025 – 2029.
Kehityskeskustelu on esimiehen silmin katsottuna erinomainen tilaisuus kartoittaa tehtävien jakautumista tasaisesti alaisten kesken. On myös tärkeää, että esimies saa ura- ja koulutussuunnittelun kautta itselleen valmiuksia suunnitella tulevaa sekä arvioida henkilöstöresurssin riittävyyttä tuleville vuosille.
Alaiselle kehityskeskustelut on loistava mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiä nykyisistä työtehtävistä sekä halukkuuksista tuleville vuosille. Aliupseerien tehtäväkierto tulee lisääntymään ja tehtäväkenttä laajenee edelleen. Ole siis aktiivinen ja tuo halukkuutesi rohkeasti esiin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Esimies on onnistuneen kehityskeskustelun mahdollistaja
Aliupseerit toimivat nykyään yhä useammin esimiestehtävissä. Esimiehenä aliupseeri vastaa kehityskeskustelujen suunnittelusta sekä läpiviennistä.
-
Muutoksen takana on ajatus
Aliupseerien palvelussuhteiden ehdot ovat syntyneet ja kehittyneet yksittäisten jäsenten esille tuomista ajatuksista ja havainnoista. Myös työolosuhteet ovat kehittyneet, koska työntekijät ovat halunneet korjata epäkohtia ja parantaa työolojaan. Yksittäiset aliupseerit ja mekaanikot ovat avainasemassa omien ja yhteisten asioiden muutoksessa.
-
Yhdistys jäsenen asialla
Aliupseeriliiton ja sen paikallisyhdistysten tehtävänä on ammattisotilaiden edunvalvonta. Paikallisyhdistys tuottaa yhdistyksen jäsenelle laadukkaat luottamusmiespalvelut ja vastaa oman alueensa edunvalvonnasta. Aliupseeriliiton jäsenyhdistyksen tehtäviin kuuluu edistää ja valvoa tinkimättömästi jäsentensä oikeudellisia, palkkauksellisia, ammatillisia ja koulutuksellisia etuja.