Työpaikkaohjaaminen tehokkaaseen käyttöön

Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena nostimme  esille seuraajasuunnittelun ja työpaikkaohjaamisen prosessien tehostamisen koko Puolustusvoimissa. Täydennyskoulutus ja sen suunnittelu liittyy keskeisesti toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessiin kaikilla hallinnon tasoilla ja sen tehostaminen on mahdollista.

Hallintoyksiköt ovat antaneet omia määräyksiä ja ohjeita työssäoppimisen järjestelyistä. Valtakunnallinen ohjeistus asiasta kuitenkin puuttuu. Pääesikunta vastaa Puolustusvoimien koulutusjärjestelmän toimivuudesta. Siksi on ensisijaisen tärkeää saada valtakunnallinen ohjaus myös työssäoppimisen toteuttamisen yleisperiaatteisiin. Hallintoyksikkötasolla olisi tämän jälkeen helpompaa määritellä vastuut työpaikkaohjaamiselle perusyksikössä, joukkoyksikössä ja joukko-osastossa. Toimivia järjestelyitäkin jo löytyy ja niitä olisi hyvä opponoida.

Aliupseereiden täydennyskoulutuksen ohjaus korostaa työssäoppimisen merkitystä osaamisen kehittämisessä. Työnteon kautta saavutetaan syvällinen osaaminen tehtävässä vaadittavista taidoista ja tiedoista. Tehtäväsuunnittelun kautta osaamisen kehittämistä voidaan tehostaa ja samalla luoda aliupseerille virkauran mittainen osaamisen kehittämisen malli. Tehtäväsuunnitteluun liittyvät olennaisena osana myös kansainväliset tehtävät sekä niihin valmistavat koulutukset.

Pääesikunta on antanut ohjeet perehtymisestä ja perehdyttämisestä, mutta nyt olisi erittäin tärkeää ohjata myös pitkäaikaista, virkauranmittaista osaamisen kehittämistä työpaikkaohjaamisen prosessin muodossa. Tehokas työpaikkaohjaamisen järjestely säästää organisaation resursseja ja tehostaa niiden käyttöä. Oikea-aikaisesti hankittu osaaminen tehostaa myös tärkeiden suorituskykyjen käyttöönottoa sekä varmistaa niiden ylläpidon.

Osaamisen kehittämisestä vastaa työpisteen esimies ja tämä tapahtuu kehityskeskusteluiden kautta, jotka nekin ovat osa TRSS-suunnitteluprosessia. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta kehityskeskustelut ovat tarkastelupisteitä, joissa sovitaan jatkosta niin koulutusten kuin tehtävienkin osalta. Työpaikkaohjaaminen on taustalla toimiva jatkuva prosessi, jossa toteutetaan tai valmistaudutaan toteuttamaan sovittuja asioita. Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja kykenee tukemaan tehokkaasti koko hallintoyksikön toimintaa.

Työtehtävissä tarvittavaa osaamista on joissain tilanteissa järkevää hankkia työtä tekemällä kokeneempien tehtävänhoitajien ohjauksessa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, tulosyksiön, työpaikkaohjaajan ja aliupseerin yhdessä arviomaa osaamisen kehittämistä. Työssäoppimisen dokumentointi on erittäin tärkeää ja sotilasopetuslaitosten AHOT- prosessissa (Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen/tunnustaminen) olennainen osa yksilökohtaisen täydennyskoulutustarpeen suunnittelua.

Aliupseerin näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työpisteeltä löytyy henkilö, joka osaa kertoa osaamisen kehittämisestä koulutuksen, tehtäväkierron ja työssäoppimisen kautta. Työpaikkaohjaajalla on myös paljon vastuuta oikeanlaisen koulutuskulttuurin ylläpidossa ja edistämisessä. Kokeneen työpaikkaohjaajan ohjauksessa aliupseerin on turvallista ja tehokasta syventää omaa osaamistaan aselajissaan.

Hallintoyksikön toimiva työpaikkaohjaamisen verkosto myös osaltaan varmistaa, että kaikilla on oikea ja ajantasainen tieto koulutuksen kehittymisestä sekä hallintoyksikön osaamistarpeesta nyt ja tulevaisuudessa. Puolustusvoimissa on jo toimivia ratkaisuja työpaikkaohjaamisen organisoinnista. Nyt olisi tärkeää ohjata puolustusvoimallisesti yhtenäistä työpaikkaohjaamisen organisoitumista ainakin vastuiden osalta, jotta mahdollisia päällekkäisiä työeriä voitaisiin poistaa.

Toimivan työpaikkaohjaamisen tärkeys korostuu aliupseereiden määrän kasvaessa ja täydennyskoulutuksen tarjonnan laajentuessa. Toimivaan työpaikkaohjaamiseen kannattaa panostaa, koska pitkällä aikavälillä se antaa organisaatiolle osaavia työntekijöitä oikea-aikaisesti.