Palkitseminen tukee työn imua
Avaimet työn imuun ja tuloksiin löytyvät rahan lisäksi mielekkäästä työstä ja motivoivasta työympäristöstä sekä oikea-aikaisesta ja tasapuolisesta palkitsemisesta.
Puolustusvoimissa palvelevien aliupseerien ja heidän tekemän asiantuntijatyön tuloksellisuuden kannalta on keskeistä, että alaiset ovat motivoituneita ja kokevat työn mieleisekseen. Työn imuun vaikuttavat työntekijän kokemus työn arvosta, mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä ja luottamus siihen, että oma osaaminen karttuu tehtävissä. Suhde lähiesimieheen, tiimiin ja muihin työpisteisiin, sekä työympäristössä viihtyminen ovat tärkeitä tekijöitä työssä viihtymisessä.
Palkitseminen on olennainen johtamisen väline. Palkitseminen vaikuttaa aliupseerin motivaatioon ja sitoutumiseen työnantajaan. Se puolestaan heijastuu aliupseerin ja koko Puolustusvoimien suorituskykyyn. Toimiessaan palkitsemisjärjestelmä viestii henkilöstölle ja Puolustusvoimille tärkeistä arvoista. Puolustusvoimat työnantajana korostaa henkilöstölle tärkeimpiä tavoitteitaan palkitessaan niiden mukaisista saavutuksista. Suunnitelmalliset palkitsemiskäytännöt vaikuttavat myös Puolustusvoimien vetovoimaisuuteen työantajana.
Huomionosoitukset ovat merkittävä kannuste Puolustusvoimissa. Huomionosoituksina käytetään ensisijaisesti tulos- ja hallintoyksiköiden omia huomionosoitusesineitä. Näitä ovat esimerkiksi standaarit ja liput, kilvet, muistokolikot sekä erilaiset käyttötavarat. Jotkut joukko-osastot ovat ottaneet palkitsemisvälineeksi myös aliupseerimiekan.
Myös hallintoyksiköiden sidosryhmät myöntävät henkilökunnalle huomionosoituksia hallintoyksikön esityksestä. Tällaisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt, ammattiliitot ja muut yhdistykset. Myös yksittäiset henkilöt voivat tehdä palkitsemisesityksiä hallintoyksikölle huomionosoituksista.
Kunniamerkit ovat arvokkain palkitsemismuoto. Joukko-osastojen komentajat (vast.) voivat esittää omia alaisiaan palkittavaksi sotilasansiomitalilla tai puolustusvoimien ansiomitaleilla. Nämä mitalit myöntää puolustusvoimain komentaja.
Komentajat voivat esittää alaisiaan palkittavaksi myös ritarikuntien kunniamerkeillä. He tekevät esitykset Puolustusvoimain komentajalle, joka tekee esitykset ritarikunnille.
Ritarikuntien kunniamerkkejä ovat Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkit. Nämä kunniamerkit myöntää ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti.
Palkitseminen ritarikuntien kunniamerkillä ja ansiomitaleilla perustuu henkilökohtaisiin ansioihin joko Puolustusvoimissa tai Puolustusvoimien hyväksi tehdyssä työstä. Palkitseminen edellyttää kunniamerkin saajalta aina erityistä kunnostautumista omassa tehtävässään. Lisäansioina voidaan ottaa huomioon myös erittäin ansiokas toiminta muissa maanpuolustuksellisissa yhteisöissä.
Esimies on avainasemassa alaistensa palkitsemisprosessin käynnistäjänä. Palkitsemispäätökseen vaikuttavat keskeisesti esimiehen esittämät palkitsemisperusteet ja ylempien esimiesten puollot. Esimiesten tulee paneutua huolella palkitsemisperusteluiden kirjoittamiseen ja oikeiden tietojen antamiseen. Kunniamerkin myöntämisen perusehtoina ovat ansiokas ja nuhteeton palvelus sekä moitteeton kansalaiskunto. Sotilaan kuntosuoritusten tulee olla hyväksytysti suoritetut.
Lisätietoa:
HQ69 PVHSMK HENKILÖSTÖALA 105 – PE KUNNIA- JA ANSIOMERKKIEN KANTAMINEN 23.1.2020
HQ70 PVHSMK HENKILÖSTÖALA 106 – PE PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEILLÄ JA ANSIOMERKEILLÄ 23.1.2020
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Helvettiin ja takaisin
Palautuminen on työelämätaito. Tilanteesta kuin tilanteesta on mahdollista selvitä, vaikka joutuisi käymään läpi helvetin. On tärkeää tunnistaa oma ylikuormitustila ja reagoida ajoissa.
-
Ammattisotilaan eläketurva
Ammattisotilaiden eläketurva eroaa yleisestä työeläkkeiden määräytymisestä. Keskeiset erot sotilaseläkejärjestelmässä ovat alhaisempi eläkeikä, eläkkeen kertyminen, loppupalkan määräytyminen, loppukarenssiehto sekä palkattomia keskeytyksiä koskevat säännökset.
-
Koko yhteisö osallistui perehdytykseen
Sotilasammattihenkilö Jari Alestalo piti Rannikkoprikaatissa saamansa perehdytystä onnistuneena. Perehdyttäminen lähti käyntiin heti ensimmäisenä työpäivänä. Tuolloin hänen kanssaan käytiin läpi varuskunnan yleisiä käytäntöjä sekä perusteita virkamiehen velvollisuuksista ja oikeuksista.