Siirry sisältöön

Kansainvälisen palveluksen palvelussuhteen ehdot

Puolustusvoimien henkilöstöä on jo vuosien ajan työskennellyt erilaisissa tehtävissä kansainvälisissä esikunnissa ja Suomen edustustoissa ulkomailla. Nato-jäsenyyden myötä tehtävien määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja on tärkeää, että palvelussuhteiden ehdot myös kehittyvät samanaikaisesti.

Puolustusministeriön ja järjestöjen väliset neuvottelut käynnistyivät viime vuoden lopussa ja niitä jatketaan edelleen. Neuvotteluissa on kyse nykyisten ehtojen kehittämisestä kilpailukykyisemmäksi, oikeudenmukaisemmaksi, aikaa kestäväksi ja vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Tällä hetkellä voimassa olevat palvelussuhteen ehdot riippuvat siitä, onko virkamies komennettuna vai lähetettynä ulkomaan tehtävään sekä siitä, onko kyseessä alle vai yli vuoden komennus. Pääesikunta on antanut määräyksen HQ1045, jossa määritellään tarkemmin palvelussuhteen ehdot ulkomaan työssä.

Ulkomaan työn palvelussuhteen ehdot voidaan jakaa kolmeen ryhmään

  1. Puolustusvoimista lähetettyjen ehdot,
  2.  Euroopan Unionin sotilastehtävään komennettujen ehdot sekä
  3. Komennettuna muuhun ulkomaan tehtävään, koulutukseen tai virkamiesvaihtoon. NATO-tehtävät tulevat kuulumaan ryhmän kolme tehtäviin.

Puolustusvoimista lähetetyillä tarkoitetaan virkamiehiä, jotka työskentelevät puolustusasiamiehenä, apulaispuolustusasiamiehenä, sotilasedustajana ja apulaissotilasedustajana sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrättynä ja näitä avustavana henkilönä. Lähetettyjen osalta kustannusten korvaukset määräytyvät ulkomaan edustuksen korvauksista annetulla lailla ja sitä tarkentavalla asetuksella sekä ulkoasianministeriön määräyksillä. Tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisesti. Henkilökohtaista suoritusarviointia ei suoriteta tehtävässä oloaikana.

Euroopan Unionin sotilastehtävillä tarkoitetaan Euroopan unionin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevia. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten, valtionvarainministeriön määräyksen sekä Euroopan Unionin komission päätöksellä. Tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisesti. Henkilökohtaista suoritusarviointia ei suoriteta tehtävässä oloaikana.

Komennettujen osalta palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä valtionvarainministeriön määräyksen perusteella. Pääesikunta on tarkentanut palvelussuhteiden ehtoja alussa mainitulla määräyksellä. Tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisesti. Henkilökohtaista suoritusarviointia ei suoriteta tehtävässä oloaikana.

Palvelussuhteiden ehdoissa löytyy kaikkien ryhmien osalta paljon yhteneväisyyksiä mm. terveydenhuollon korvauksista, vakuutuksista, alle 18- vuotiainen mukana muuttavien lasten koulunkäynnin korvausten maksuista, tehtäväkohtaisen palkkauksen muodostumisesta, kieliopintojen korvauksista, muuttokustannusten korvauksista sekä virkamatkakustannuksista työtehtäviin liittyvien matkojen korvaamisesta. Toki palvelussuhteen ehdoissa on myös eroavaisuuksia.

Työaikakäytänteet ovat kaikkien ryhmien osalta yhtenevät. Valtion ja Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimukset määrittelevät työajan. Euroopan Unionin sotilastehtäviin määrättyjen osalta noudatetaan myös EEAS-työaikamääräystä, joka sisältää 40 tunnin viikkotyöaikamääräyksen. Voimassa olevat työaikasuunnittelun määräykset eivät siis eroa merkittävästi kotimaan vastaavista.

Kansainvälisiin tehtäviin on tällä hetkellä olemassa palvelussuhteen ehdot, joita voidaan soveltaa. Komennettujen määrän lisääntyessä merkittävästi sekä ulkomaan tehtävien muuttuessa osaksi aliupseereiden tehtäväkiertoa on tärkeää, että palvelussuhteiden ehtojen sisältöä muutetaan ajantasaisemmaksi, kannustaviksi, perhe-elämään tukeviksi sekä aikaa kestäväksi. Toimivien palvelussuhteiden ehtojen olemassaolo on tärkeää. Tämä on noussut esille myös kahdenvälisissä keskusteluissa Nato-jäsenmaiden aliupseeriston edustajien kanssa.


Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Keskustason arviointi- ja kehittämisryhmä kentällä

    Tehtävänkuvaus on työtehtävien ja palkkauksen määrittelyn perusta. Tehtävänkuvauksen arviointia tehdään kolmeportaisessa järjestelmässä ja ylimpänä toimijana sekä komentajaa sitovan päätöksen antajana toimii keskustason arviointi- ja kehittämisryhmä.

  • Kriisinhallinnan veteraaniohjelma

    Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.

  • Olisiko aika uudistaa sotilaiden työaikanormeja?

    Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa määritellään lailla puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta. Lain soveltamisesta on annettu tarkempia määräyksiä asetuksella. Lakiin sisältyvät määräykset enimmäistyöajasta, viikkolevosta sekä ylityökorvauksista ja eräistä muista korvauksista.