Helvettiin ja takaisin

Kukaan ei säily toimintakykyisenä, mikäli ravintoa, nestettä tai unta ei ole riittävästi. Ylikuormittuminen aiheuttaa vaurioita aivojen otsalohkoihin. Kuormitusoireet näkyvät haasteina tarkkaavaisuudessa, työmuistissa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Uupunut sotilas muodostaa puolustusvoimille tietoturvariskin, kun etuotsalohkojen toiminnanohjaus ei toimi kuten pitäisi.

Palautuminen on edellytys toimintakyvylle. Palautuminen ei ole vapaa-ajan kysymys vaan työnantajan kannalta merkittävä työntekijän osaamisen alue. Palautuminen tarkoittaa aivojen, kehon ja mielen elpymistä rasituksesta. Se on aivojen joutokäyntiä, hermoston rauhoittumista ja irrottautumista työasioiden ajattelusta.

Taitava työntekijä tarkkailee ja tunnistaa vireystilansa muutokset, opettelee tauottamaan ja päästämään irti epäolennaisuuksista. Palauttavia hetkiä tarvitaan työpäivien aikana. Ja vapaa-ajalla mielekkäiden asioiden tekeminen, omien kiinnostusten kohteiden parissa puuhastelu sekä arkinen askartelu antavat aivoillesi mahdollisuuden palautua.

Liikunta, uni ja ravinto huoltavat aivoja

Aivojen perusteellinen palautuminen onnistuu vain unessa. Kun nukumme, kuona-ainekertymät huuhtoutuvat ja aivot järjestelevät asioita pitkäkestoiseen muistiin. Unen aikana aivo-selkäydinneste pääsee virtaamaan tehokkaammin kuin hereillä ollessamme.

Aivot toimivat glukoosin eli verensokerin voimalla. Ne kuluttavat paljon energiaa. Aivojen terveyden kannalta sokeritasapaino on tärkeää sillä verensokerin vaihtelu heikentää aivotoimintaa akuutisti.

Aivot tarvitsevat riittävästi vettä toimiakseen kunnolla. Jo lievä nestehukka tarkoittaa vähemmän elektrolyyttejä, mikä aiheuttaa keskittymiskyvyn herpaantumista ja vaikeuttaa päätöksentekoa.

Nälkä, jano tai liian pitkään paikallaan istuminen saa hermoston viestimään, että joku on vialla. Se aiheuttaa häiriöitä tiedonkäsittelyssä. Taukojen pitäminen riittävän usein vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hyvin kykenet keskittymään ongelmanratkaisuun.

Kun menet tapaamaan asiantuntijaa, oletat että hän on virkeä ja keskittymiskykyinen. Hän ehkä osaa peitellä sinulta väsymystään, mutta voi olla, että ne näkyvät hänen päätöksissään. Lienee selvää, että hammaslääkärin tuoliin istuessamme tai lentokoneeseen noustessamme voimme vain toivoa, että asiansa osaavat ammattilaiset ovat myös mestareita palautumisensa suhteen. Tauon tarpeen tunnistaminen vaatii itsetuntemusta. Hyvän tauon pitäminen vaatii itsekuria ja etukäteissuunnittelua.

Fyysinen aktiivisuus edistää mielen aktiivisuutta

Aivosähkökäyrätutkimuksissa on havaittu, että liikuntaa harrastavilla aivoaktiivisuus ja tarkkaavaisuuden säätelyyn liittyvät aivovasteet ovat muita voimakkaampia. Aivojen aineenvaihdunta on vilkkaampaa. Tämä johtuu liikunnan edesauttamasta neurogeneesistä eli uusien hermosolujen syntymisestä. Sen ansiosta aivokuoren oheneminen ja muut aivojen ikääntymisen merkit eivät näy liikunnallisen ihmisen aivoissa niin nopeasti kuin muilla.

Aivosolujen kasvutekijän neurotropiinin määrä lisääntyy merkittävästi juuri liikunnan jälkeen. Liikunta lisää solujen syntymää hippokampuksen alueella. Eli kun liikunta yhdistetään kiinnostavaan tekemiseen, muistikapasiteetti voi jopa kasvaa. Liikunta nopeuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta. Aerobinen liikunta parantaa prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikkumisella voidaan parantaa kognitiivista suoriutumista nopeastikin. Liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita, aivosolujen kasvutekijöitä ja kohentaa hormonituotantoa. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli muovautuvuutta ja mukautuvuutta.

Hyödynnä aivoergonomian keinoja

Aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työn tekemisen tavat sovitetaan mahdollisimman sopiviksi aivojen optimaaliselle toiminnalle. Se siis tarkoittaa keskeytysten minimoimista, tarkkaavuuden suuntaamista yhteen asiaan kerrallaan ja työmuistin tukemista apuvälinein.

Jokainen työtehtävä on lopulta jonkin  ongelman ratkaisua. Kenelle sinä teet työtä? Suomelle? Puolustusvoimain komentajalle? Tuleville sukupolville? Pysähdy välillä pohtimaan, kuka on se ”tärkein asiakas” jolle sinä teet työtäsi. Se auttaa tehtävien rajaamisessa, priorisoinnissa ja ajankäytön suunnittelussa.

Muistin paikkasidonnaisuutta voi hyödyntää työssään kuten vääpeli varastossaan; paikka kaikelle ja kaikki paikoilleen. Ambulanssissa on itsestään selvää, että jokaisen on tiedettävä mistä mitäkin löytyy. Siellä ei luovaa hulluttelua juuri arvosteta.

Tiiminä teidän kannattaa hyödyntää tätä seikkaa taltioimalla asiat ja asiakirjat sovitun logiikan mukaisesti. Ei ole järkevää kuluttaa aikaa etsimiseen.

Työn tekemisen tapojen muokkaaminen on tärkeää

Substanssiosaamisen lisäksi on hallittava tietojärjestelmät ja tiedonhallintamenetelmät. Vähintään parikymmentä käyttäjätunnusta, salasanaa, koodia ja tietoturvamenetelmää kuuluu päivittäiseen työhömme. Kun kapasiteettimme ei riitä hallitsemaan tietoa, seurauksena voi olla se, että aivot menevät ylikierroksille. Aivoterveyden kannalta on olennaista etsiä ja harjoitella tapoja, joilla omaa työn tekemisen kapasiteettiaan voi kasvattaa.

Opi lisää siitä, miten voit huoltaa aivojasi ja kehittää työnteon käytäntöjä koko työyhteisön parhaaksi PVMoodlen verkkokurssilla ’Aivojen esikuntaopas (AIVOPAS)’. Kurssin läpikäyminen vie aikaa alle kaksi tuntia, esimerkiksi jo pelkästään videot katsomalla saat hyödyllistä tietoa ja ne kestävät yhteensä vähemmän kuin puoli tuntia.

Teksti ja kuvat: Inka Venho-Kortelainen

KM Inka Venho-Kortelainen on  aivotutkimukseen   ja tiedon visualisointiin perehtynyt käyttäytymistieteilijä, pedagogi ja reservin kapteeni, joka työskentelee erityisasiantuntijana Pääesikunnassa ja jonka omakohtainen kokemus työuupumuksesta pakotti ottamaan selvää siitä, miten aivoja pitää huoltaa.