Puheenjohtajat perehtyivät Nato-tehtäviin

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka  ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vierailivat toukokuussa Belgiassa, Nato-joukkojen Euroopan komentokeskuksessa SHAPEssa (Supreme Headquarters Allied Powers Europe). Surkka kertoo, että puheenjohtajat tapasivat matkalla Nato-esikunnassa työskentelevät eversti Petteri Kajanmaan ja pursimies Petri Hakkaraisen sekä Suomen Nato-edustustossa työskentelevän vääpeli Antti Heinon.

–  Tapasimme myös kaksi johtavassa asemassa olevaa sotilasmestaria. He kertoivat, mitä osaamista aliupseereilta edellytetään vaativissa Nato-esikuntatehtävissä. Keskustelimme myös useiden J1-toimialan edustajien kanssa. Keskusteluissa selvisi, että siviilit rekrytoidaan Nato-tehtäviin suoraan Naton palkkalistoille.

Aliupseereita tulee jatkossa sijoittumaan erilaisiin Nato-tehtäviin. Määrä nousee asteittain muutamaan kymmeneen seuraavan viiden aikana. Siksi Aliupseeriliiton edunvalvonnan tulee Surkan mukaan ulottua myös kansainväliseen toimintaympäristöön. Surkka kertoo, että matkan keskeinen tarkoitus oli saada tietoa aliupseeritehtävistä isossa kansainvälisessä esikunnassa.

– Aliupseerien palvelussuhteen ehtoja tulee kehittää kaikkien kansainvälisten tehtävien osalta. On tärkeää, että ulkomailla työskentelevät ammattisotilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta organisaatiosta, missä he työskentelevät.

Aliupseeriliitto on kerännyt kansainvälisissä tehtävissä toimineiden aliupseerien kokemuksia ja näkemyksiä palvelussuhteen ehdoista. Nämä tiedot ovat tärkeitä palvelussuhteen ehtoja kehitettäessä.

–  Tällä matkalla keskustelin tapaamieni aliupseerien kanssa erityisesti palkkauksesta ja työaikakysymyksistä sekä lähetetyn ja komennetun virkamiehen palvelussuhteen ehtojen eroavaisuuksista.

Surkka kertoo, että suomalaiset aliupseerit sijoittuvat Natossa aluksi ensisijaisesti erilaisiin esikuntatehtäviin. Suomalaisen aliupseerin osaamistaso ja käytettävyys erilaisissa Nato-tehtävissä on hyvä.

–  Suomalaiset aliupseerit ovat toimineet erilaisissa esikuntatehtävissä jo pitkään, joten heillä on hyvä osaamispohja. Kaikilla on lisäksi vähintään toisen asteen tutkinto. Monet aliupseerit ovat lisäksi opiskelleet viime vuosina erilaisilla Nato-kursseilla. Suomalaiset aliupseerit ovat hyvin kielitaitoisia.

Surkan mukaan palvelussuhteen ehtojen lisäksi ulkomailla työskentelyssä tulee huomioida myös perheen ja työelämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset.

– Vuoden 2022 henkilöstötilinpäätöksen mukaan aliupseerien keski-ikä oli 34,8 vuotta. Vaativan ja mielenkiintoisen työn lisäksi nuorten aliupseerien elämän keskiössä ovat puoliso, lapset ja mahdollisesti asuntolaina. Jos perhe lähtee mukaan ulkomaille, sen tulee olla taloudellisesti mahdollista.

Surkka muistuttaa, että kaikissa tilanteissa perheen ei ole mahdollista lähteä ulkomaille. Palvelussuhteen ehdoissa tulee huomioida, että ulkomailla työskentelevällä on myös taloudellisesti mahdollista tavata kotimaassa asuvaa perhettään komennuksen aikana.

Puheenjohtaja Surkka kertoo, että Aliupseeriliitto tekee parhaillaan strategiaa vuosille 2024 – 2027.  Yhtenä keskeisenä painopisteessä strategiassa on Aliupseeriliiton edunvalvontaorganisaation kehittäminen.

–  Strategiassamme yhtenä keskeisenä asiana on kansainvälisissä tehtävissä toimivien aliupseerien edunvalvonta. Haluamme suunnata resursseja niin, että myös ulkomailla työskentelevät aliupseerit saavat tarvitsemansa luottamusmiespalvelut.

Surkka muistuttaa, että Nato-tehtävät tulevat osaksi normaalia henkilöstösuunnittelua. Hän kannustaa tehtävistä kiinnostuneita olemaan aktiivisia.

–  Jos olet kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä, ilmoita halukkuudestasi seuraavassa kehityskeskustelussa. Kehitä monipuolisesti myös omaa kielitaitoasi, jotta sinulla on hyvät valmiudet työskennellä monikansallisessa työympäristössä.