Paremman työelämän työkalut ovat jo olemassa

Puolustusvoimien suorituskyvyssä ja niiden  käytössä henkilöstö on edelleen keskeisessä roolissa. Henkilöstö on siis edelleen tärkein voimavaramme automatisaation, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisen laajentumisesta huolimatta. Organisaation ja erityisesti esimiesten kaikilla tasoilla tulisi kantaa vastuu henkilöstön koko virkauran ”elinkaaren” aikaisesta oikeanlaisesta käytöstä.

Keinot työelämän oikeanlaisen ja kestävän henkilöstönkäytön toteuttamiseen ovat olemassa. Ne ovat kärjistetysti varsin yksinkertaiset: ”Noudatetaan sopimuksia, määräyksiä ja ohjeita”. Poikkeustilanteet yllättävät usein, mutta niissä ei voida jäädä odottamaan itsestään tapahtuvaa muutosta. Paluu normaalin työelämän raameihin on tehtävä mahdollisimman nopeasti.

Puolustusvoimilta ja sen työntekijöiden edellytetään joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti yllättäviin muutoksiin. Työtekijöiden näkökulmasta kyseessä on työnteon joustamisen jatkuva vaatimus sekä valmius jatkuvaan muutokseen töiden suunnittelussa.

Puolustusvoimien toimintaympäristö ja toimintaan yleisesti vaikuttavat tekijät ovat olleet rajussa muutoksessa viimeisen 10 vuoden ajan. Taloudellisten resurssien niukkuus ja säästövelvoitteet ajoivat Puolustusvoimat rakenneuudistukseen. Toiminta ja henkilöstömäärät mitoitettiin taloudellisia resursseja vastaaviksi. Turvallisuusympäristö kuitenkin muuttui rajusti kesken uudistusprosessin Krimin miehityksen ja Venäjän toiminnan aktivoitumisen seurauksena.

Toiminnan intensiteetin nousuun reagoitiin palkkaamalla lisää henkilöstöä. Koronapandemia loi taas uuden haasteen ja tarpeen tarkastella työnteon muotoja ja tapoja myös Puolustusvoimissa. Etätöiden mahdollisuutta kyettiin hyödyntämään aikaisempaa useammassa tehtävässä uudessa tilanteessa. Nato-jäsenyyden myötä olemme taas uuden edessä.

Työelämää voidaan kehittää ja parantaa työpäivien keston, vuorokautisen ajoituksen, työajan sisällä olevien tehtävämäärien ja työn itsenäisyyden kautta. Työnteon paikkariippumattomuudella voidaan myös lisätä työnteon mielekkyyttä ja autonomiaa.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimus antaa raamit työteon suunnittelulle. Yksilöiden kannalta on tärkeintä löytää oikea työn rytmityksen niin työvuorojen säännöllisyyden kuin vuorokautisen sijoittumisen osalta. Laskettavan työajan lisäksi pitää tässä ”rytmin” löytämisessä huomioida myös todelliset sidonnaisuudet työpaikkaan. Näitä ovat esimerkiksi harjoitukset ja erilaiset päivystykset. Perhe-elämän, sosiaalisen elämän ja työelämän yhteensovittamisessa on äärimmäisen tärkeää.

Yksittäistä työntekijää ei tule kuormittaa jatkuvasti suunnittelemalla hänelle ”epäsosiaalisten” työaikoja. Viikonloppu-, ilta- ja yötöistä maksetaan parempi korvaus ihan oikeasta syystä. Töiden ”epäsosiaalisuuden vaikutusten” jakautumista tulisi seurata henkilöstön kesken aktiivisesti.

Nato-jäsenyys ja kansainvälinen toiminta ovat lisänneet muutoksia työelämässä. Yhteisharjoitukset lisääntyvät ja toimintatapoja yhteensovitetaan kumppanuusmaiden kanssa. Samassa yhteydessä myös työelämäsääntöjen toimivuutta joudutaan tarkastelemaan uudestaan. Työelämäsääntöjen osalta on myös muistettava, että erilaiset kansalliset määräykset ovat arkipäivää myös Naton jäsenmaiden välillä. Toiminta pitää sopeuttaa näihin raameihin.

Puolustusvoimat tekee toimintasuunnitelmia, joilla ohjataan tulosyksiköiden toimintaa. Hallintoyksiköiden toimintakäskyt antavat perusteet toiminnan ohjaukseen paikallisella tasolla. Johtamisen keskiössä tulee olla toiminnan ennakoivuus ja aito pyrkimys turvata tehtyjen suunnitelmien noudattaminen. Jokaisen hallinnon tason tulee pitää suunnitelmista kiinni ja mahdollistaa työnteon häiriöttömyys.

Työn autonomia lisää työssä jaksamista. Vain harvaan aliupseeritehtävään on mahdollista suoraan sisällyttää laajaa vapautta päättää tehtävien suorittamisesta työvuoron aikana, epäsosiaalisten työaikojen välttämistä, työpäivän pituutta ja työvuorojen määristä.

Kaikkien tehtävien osalta tulee ennakkoluulottomasti tarkastella hyvän työelämän työkalujen käyttöä. Lopputuloksena muodostuu paremmin työssä koko työuran jaksava työntekijä.