Työelämää kehitettävä kokonaisvaltaisesti

Työelämän laatuun liittyvät myös johtamisen  ja esimiestyön kehittäminen, osaamisen systemaattinen kehittäminen, työnteon tapojen kehittäminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

Aliupseeristolle siirtyy kiihtyvällä tahdilla esimies- ja johtotehtäviä. Aliupseereiden täydennyskoulutusta on aliupseeriston perustamisen jälkeen kehitetty vastaamaan uusien tehtävien vaatimuksia. Kansainvälistyminen tuo mukanaan uusia vaatimuksia aliupseereiden tehtäville ja hyvällä koulutuksella, suunnitelmallisella tehtäväkierrolla pystymme tulevaisuudessa vastaamaan myös näihin vaatimuksiin. Palvelussuhteiden ehtoja tulee myös jatkossa kehittää niin, että itsensä haastaminen ja määrätietoinen ammattilaisena kehittäminen näkyy arvostuksena myös palkkataulukoissa.

Kansainväliset tehtävät ja kansainvälisyyden vaikutus lisääntyvät aliupseeristolla Nato-jäsenyyden valmisteluvaiheessa sekä täysjäsenyyden saavuttamisen jälkeen. Tehtävien määrätietoinen kehittyminen tulee olla tavoitteena myös kansainvälisessä toiminnassa. Palvelussuhteiden ehtoja pitää kehittää myös näiden tehtävien osalta kehittää niin, että motivoituneet ja osaavat aliupseerit hakeutuvat useiksi vuosiksi ulkomaille osana omaa uraansa. Perheellisille ulkomaan palveluksesta tulee muodostaa mahdollisuus ei uhka. Tukimuotoja tulee kehittää edellä mainitun tavoitteen toteuttamiseksi.

Työtapojen kehittämisessä olennaisena osana on työajan tai tarkemmin sanottuna työaikarytmin kehittäminen. Puolustusvoimien työaikalainsäädännön kehittäminen on yksi osa tätä prosessia. Tutkimusten mukaan työhyvinvointia parantavat merkittävästi työn ennustettavuus, työnteon selkä toistuvuus sekä yksilötason vaikuttamismahdollisuudet työteon sijoittumiseen päivätasolla. Tulevaisuudessa on toiminnan säännönmukaisuuteen ja ennakoitavuuteen panostettava myös sopimusten kehittämisen kautta.

Tällä sopimuskierroksella hälytysrahan tason nosto ja jaksotyöajan yllättävän keskeytyksen parannetut kirjaukset yleisen virkaehtosopimuksen puolella olivat yksi ratkaisu työn rytmin turvaamiseksi. Nyt nämä samat muutokset pitää heijastaa myös Puolustusvoimien sopimuksiin.

Työhyvinvointia voidaan edistää parhaiten lisäämällä työntekijöiden ja työpisteiden vaikuttamismahdollisuuksia tehtävään työhön ja sen kehittämiseen. Kokemusten perusteella työpisteet, joissa on säännönmukaisia viikko tai kuukausipalavereja omat antaneet positiivista palautetta työhyvinvoinnista. Oman työn merkitys osana isompaa kokonaisuutta selkeytyy, kun säännöllisin väliajoin saa tiedon missä työpisteen tehtävien ja tavoitteiden kokonaisuus menee.

Sopimuskierroksella sovittiin työnantajan aikaisempaa laajemmasta mahdollisuudesta keskeyttää vuosilomat, mutta edelleenkin kyseessä ovat oikeasti poikkeukselliset tilanteet. Ammattisotilas tarvitsee myös lepoa ja vuosilomat ovat merkittävä tekijä työstä palautumisessa. Sopimuskierroksella jatkettiin mahdollisuutta myydä rahasta omia vuosilomiaan viiden päivän osalta. Jokainen tekee itse päätökset lomiensa käytöstä, mutta kannattaa pysähtymään miettimään kumpi palauttaa työnteon rasittavuudesta paremmin, loma vai sen sijaan saatava rahallinen korvaus.

Työelämän kehittäminen on siis paljon laajempi käsite, kuin pelkkien palkkataulukoiden korottaminen. Hyvän työelämän määrittely tapahtuu myös pitkälti yksilötasolla henkilökohtaisina kokemuksina. Aliupseeriliiton kannalta on tärkeää, että tuntemukset ja kokemukset saavat kirjallisen muodon kehitysideoina. Aliupseeriliitto pystyy edistämään parhaiten työelämän kehittämistä jäsenistönsä kautta.

Jäsentemme palkkaus, lomat, perhevapaat, työajat, työolosuhteet, matkustaminen ja moni muu asiakokonaisuus tarvitsee jatkossakin aktiivista kehittämistä osana muuttuvaa työelämää.