Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen
Aliupseeriliiton kanta palkanmaksusta kesti työtuomioistuimen tarkastelun. Työtuomioistuin vahvisti 9.9.2022 antamallaan päätöksellään JHL:n nostaman kanteen Aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän sopimustulkinnasta.
Erimielisyys koski tehtäväkohtaisen palkanosan maksamisen alkamisajankohtaa. Aliupseereita koskevan palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisesti palkanmaksun peruste on allekirjoitettu, arvioitu ja vahvistettu tehtävänkuvaus. Sopimuksessa todetaan myös, että tehtäväkohtainen palkka tulee maksuun allekirjoitusta seuraavan kuukauden tai palkanmaksukauden alusta lukien. Työtuomiosituin päätyi siis ratkaisussa siihen, että määräävä tekijä olivat palkkausjärjestelmäsopimuksen kirjaukset.
Annetun päätöksen taustalta kannattaa nostaa esille muutama tärkeä asia; tehtävänkirjoittamisen vastuut arviointiryhmien merkitys laadunvarmistuksessa ja laadukkaassa arvioinnissa sekä henkilön osaaminen suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin.
Tehtävänkuvauksen sisällön kirjoittamisesta vastaavat esimies- ja alainen ja jos tehtävä on avoin, on sen sisällön tuottamisesta vastuussa esimies. Työpisteiden esimiehillä on oman tehtävänsä kautta vastuu ohjata työpisteen työtehtäviä, joten he myös tietävät miten he ovat erilaisia vastuita alaisilleen jakaneet. Esimies vastaa omalla allekirjoituksellaan, että hän on todennut tehtävänkuvauksen olevan totuudenmukainen. Tehtävänhoitaja on oman työnsä paras asiantuntija ja myös hänen allekirjoituksensa sinetöi näkemyksen siitä, mitä tehtäviä päivittäinen työskentely sisältää. Vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä edellä mainitut asiakokonaisuudet tarkastellaan sekä niiden perusteella arvioidaan edellisen vuoden suoriutumista annetuista työtehtävistä. On siis erittäin tärkeää, että tehtävänkuvaus vastaa tehtävänhoitajan todellisia työtehtäviä.
Tehtävän vaativuuden arvioinnissa merkittävässä roolissa ovat myös arviointiin osasallistuvat henkilöt ja ryhmät eri tasoilla. Paikallistason arvioititilaisuuksissa on kriittistä tunnistaa mahdolliset puutteet kuvauksissa ja tarvittaessa palauttaa ne valmisteluun työpistetasolle. Paikallistason valmistelussa tulee varmistaa, että kuvaukset ovat laadullisesti mahdollisimman hyvin tehty sekä vastaavat mahdollisimman hyvin organisaation tehtäviä ja työjärjestystä. Alue- ja keskustason arviointiryhmässä ei paikallista organisaatiota ja toimintatapoja tunneta enää vastaavalla tavalla ja arviointi perustuu puhtaasti tehtävänkuvauksessa kirjoitettuun tekstisisältöön. Paikallistason arvioinnissa korostuukin tehtävänkuvausten laadullinen valvonta itse vaativuuden luokittelun rinnalla.
Työtuomioistuin myös totesi päätöksessään sen, ettei tehtävässä vaaditun osaamisen osittaisella puuttumisella ollut vaikutusta tehtävän hoitajan oikeuteen saada vaativuuden arvioinnissa määritettyä palkkausta. Tehtävässä vaadittujen osaamisten ja tehtävänhoitajan osaamisen ei siis tarvinnut kohdata kaikilta osin. Tämä on tärkeää tietää, sillä hyvin usein tehtäviä täytettäessä ja tehtävänkuvauksia kirjoitettaessa keskustellaan aliupseerin kyvykkyydestä hoitaa tehtävää, jossa osaamisvaatimukset ja koulutukset eivät täysin täsmää.
Koulutuksen etupainoisuus ja koulutuspaikkojen riittävä määrä tulevaisuudessa toivottavasti vähentävät tilanteita, joissa tehtävässä vaadittavia osaamisia hankitaan vasta tehtävässä työskentelyn aikana. Aliupseereiden keskitetyn seuraajasuunnittelun kautta pystytään tähänkin asiaan vastaamaan tulevaisuudessa paremmin, kun henkilöillä on perusteet aloittaa etupainotteinen kouluttautuminen jo tehtäväsuunnittelun perusteella.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Edunvalvonta on jatkuvaa valmistelua
Lomakauden jälkimmäinen puolisko on jo käynnissä ja Puolustusvoimissakin palaillaan työskentelyssä normaaliin arkirytmiin. Viimeisten kahden ja puolen Helsingissä vietetyn vuoden aikana olen havainnut toiminnassa myös muutoksia.
-
Ammattiyhdistyskoulutus edunvalvonnan tukena
Edunvalvonta on Aliupseeriliiton ydintehtävä. Edunvalvonta kattaa kaikki ne asiat, joita yksittäinen aliupseeri työelämän arjessa voi kohdata. Näitä ovat esimerkiksi palkkausjärjestelmä, lisät, työaika, kriisinhallinta ja oikeudelliseen apuun liittyvät tilanteet sekä niihin liittyvät tarpeet.
-
Yhteistoiminta tehdään yhdessä
Päällystöliiton julkaisema Yhteistoimintaopas on tarkoitettu kaikille yhteistoiminnasta kiinnostuneille henkilöstöryhmään, sopijajärjestöön tai YT-rooliin katsomatta. Oppaan takana ovat Päällystöliiton pääluottamusmiehet Juha Susi ja Marko Jalkanen.