Nato-jäsenyys vaikuttaa aliupseerien täydennyskoulutukseen

Kansainvälistä koulutustarjontaa tullaan Pietiläisen mukaan hyödyntämään aikaisempaa suunnitelmallisemmin. Myös aliupseerien kansainvälinen kouluttajavaihto on mahdollista tulevaisuudessa.

– Kuten upseerien koulutuksessa, myös aliupseerien opetussisällöissä Naton prosessit ja kielten opetus liitetään kansalliseen koulutukseen.  Yhdenmukaistamme koulutuksen sisältöjä Naton ohjesääntöjen ja oppaiden kanssa niissä aiheissa, mitä nähdään tarpeelliseksi. Liittoutuminen avaa uusia mahdollisuuksia hankkia osaamista liittolaismaista ja Naton osaamiskeskuksista, eikä välttämättä kaikkia täydennyskoulutustapahtumia ole siksi mielekästä järjestää Suomessa.

Kielitaidon painoarvo tulee Pietiläisen mukaan kasvamaan sekä kotimaan tehtävissä että ulkomailla. Aliupseerien koulutuksesta yhä suurempi osa tullaan toteuttamaan tulevaisuudessa englanninkielisenä. Tämä antaa mahdollisuuden avata opintoja myös ulkomaisille opiskelijoille.

– Kielitaito on keskeinen osa henkilöstömme osaamista. Meillä on suuri tarve myös eurooppalaisten kielien, kuten ranskan ja saksan sekä venäjän kielen osaajille.

Vaikka osalle aliupseereista Nato-jäsenyys tuo työhön uusia kielitaitovaatimuksia, Pietiläinen kertoo, että joillekin kanssakäyminen ulkolaisten kumppanien kanssa on jo nyt normaaliarkea.

– Aliupseeristo osallistuu jo nyt laajasti kansainvälisiin harjoituksiin. Tietyissä tehtävissä myös aliupseereilla on jo nyt kielitaitovaatimuksia.

Puolustusvoimat tarjoaa työntekijöilleen kielikoulutusta tällä hetkellä joko omana koulutuksena tai ostopalveluina. Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää myös kielitutkintoja. Pietiläinen kertoo, että työnantaja kartoittaa parhaillaan erilaisia tapoja tukea henkilökunnan vapaa-ajan kieliopintoja.

– Työnantaja suhtautuu positiivisesti henkilökunnan kielikoulutukseen ja tuemme sitä parhaan kykymme mukaan. Kannustan jokaista omaehtoiseen kouluttautumiseen. Se kannattaa aloittaa nyt heti.

Muutoksen läpivienti vaatii aikaa

Koulutuspäällikkö kertoo, että kun aliupseerien koulutusjärjestelmää uudistettiin, se tehtiin yhdessä puolustushaarojen ja toimialojen kanssa. Uudistuksen tavoitteena oli tuottaa tehokkaalla tavalla osaamista, jota aliupseeri omassa tehtävässään tarvitsee.

Aliupseerien koulutus on sotilasammatillista täydennyskoulutusta, joka tuottaa tarvittavan osaamisen aliupseereiden perus-, yleis- ja mestaritason tehtäviin. Osaaminen varmistetaan koko palvelusajan kestävällä työssä oppimisella ja nousujohteisella täydennyskoulutuksella.

Aliupseerien täydennyskoulutusta tulee Pietiläisen mukaan tarkastella henkilön nykyisen ja tulevissa tehtävissä tarvittavan osaamisen kautta. Koulutusjärjestelmäuudistuksen myötä aliupseerien osaamisen kehittämisen suunnittelua siirrettiin aikaisempaa enemmän hallintoyksiköiden suunnitteluvastuulle. Pietiläinen kertoo, että osa hallintoyksiköistä on sisäistänyt muutoksen erittäin hyvin. Toisaalta hallintoyksiköiden välillä on vielä eroja ja muutoksen läpivienti läpi organisaation vaatii vielä aikaa.

– Suunnitelmallisuus on tärkeää osaamisen kehittämisessä. Hallintoyksiköiden esikuntien koulutus- ja toimialan suunnittelijoiden on oltava aktiivisia ja kyettävä ennakoimaan. Myös aselajien ja toimialojen on otettava omistajuus oman alansa osaamistarpeista kentällä. Kun asiat suunnitellaan hyvissä ajoin, järjestelmän pitäisi toimia niin, että aliupseerit pääsevät oikea-aikaisesti koulutukseen.

Perehdyttäminen ja työpaikkaohjaus avainroolissa

Aliupseerien osaamisen kehittämisessä Pietiläinen  nostaa avaintekijänä esille perehdyttämisen ja työpaikkaohjaamisen. Hän pitää tärkeänä, että joukko-osastot hyödyntävät aliupseerien kokemusta eri henkilöstöryhmien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa.

– Työpaikkaohjaajat vastaavat aliupseerien työssäoppimisen suunnitelmista. Lisäksi uusille työntekijöille järjestetään viikon ohjattu perehdytys, jossa tuodaan kaikille yhteisesti joukko-osaston arvot ja toimintakulttuuri esille. Joukko-osastojen vanhimmilla aliupseereilla on erityinen rooli aliupseeriston työpaikkaohjauksessa ja perehdytyksessä erityisesti arvojen ja asenteiden osalta.

Mentorointi on yksi uusista aliupseerien osaamisen kehittämisen työkaluista. Siitä on kerätty jo jonkin verran kokemusta Maasotakoulussa, jonka johtajana Pietiläinen aikaisemmin työskenteli.

– Maasotakoulussa mentorointi on jo käynnistetty aliupseerien kursseihin liittyen. Aliupseeristosta kehittyy kokemukseltaan mitä parhainta mentoriainesta omalla osaamisalueellaan.

Kasvu toi resurssihaasteita

Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätösten mukaan aliupseerien määrä on kasvanut vuosien 2017 ja 2021 välillä lähes 650 henkilöllä. Määrä tulee lähivuosina kasvamaan entisestään. Henkilöstömäärän kasvu on asettanut aliupseerien täydennyskoulutuksen toteutuksesta vastaavat sotakoulut haastavan tilanteen eteen. Koulutustiloja ja kouluttajia tarvitaan lisää.

Aliupseerien koulutusjärjestelmän tavoitteiden mukaan uusien aliupseerien tulisi päästä perustason opintoihin ensimmäisen työvuoden sisällä. Tämä tavoite ei tällä hetkellä kaikilta osin vielä toteudu. Myös kokeneempien aliupseerien oikea-aikaisen täydennyskoulutuksen toteutuksessa on ollut haasteita.

– Uusia tiloja ja lisähenkilöstöä henkilökunnan koulutukseen on tulossa. Ilmavoimat esitti ylimääräistä mestarikurssia ja se tullaan toteuttamaan. Tämä purkaa hieman tätä painetta.