Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen

Kankareelle läheinen serkku kuoli keväällä 2020.  Kankare huolehti hautajaisista ja muista käytännön asioista. Samanaikaisesti hän tuki sukulaisia heidän surutyössään.

– Tilanne oli kova paikka meille kaikille. Samoihin aikoihin isälläni diagnosoitiin Alzheimer. Serkun kuolema, isän sairastuminen, tädistä huolehtiminen ja kuoleman jälkeisten asioiden hoitaminen – kaikki oli tosi rankkaa.

Samaan aikaan Kankare työskenteli vaativassa vuorotyössä, mikä edellyttää tekijältään tarkkaavaisuutta ja hyvää keskittymiskykyä. Lisäksi työ luottamusmiehenä vaati huomiota ja toimenpiteitä. Vuoden 2020 alussa levinnyt korona ja sen aiheuttamat poikkeustoimet työpaikalla ja jatkuva huoli omasta ja läheisten hyvinvoinnista lisäsivät painetta.

Kohtuuton määrä kuormitusta lyhyen ajan sisällä alkoi näkyä sekä työssä että vapaalla. Positiivisen ja iloisen Kankareen suhtautuminen asioihin muuttui töissä kriittisesti ja kyyniseksi. Vapaa-ajalla paineet purkautuivat hallitsemattomana itkemisenä.

– Ystävä kannusti minua tuolloin hakeutumaan työterveyslääkärille. Minut tutkittiin tarkkaan ja lääkäri totesi, että minulle oli tullut ahdistusreaktio tästä kaikesta. Sain lähetteen psykiatriselle sairaanhoitajalle kolmen kerran keskusteluun. Hetken tuntuikin, että olo olisi lähtenyt parempaan suuntaan. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Kankareen ahdistus olin siinä määrin suurta, että seuraavaksi se purkautui syömishäiriönä.

– Yritin oksentaa minussa olevan pahan olon pois. Sain lähetteen syömishäiriöterapiaan. Se ei auttanut, koska siellä puhuttiin vain syömisestä. Minulla oli kuitenkin kyse suuremmasta asiasta, valtavasta pahasta olosta.

Ystävä tukena

Läheinen ystävä kulki vaikeana aikana mukana. Ystävyksillä oli yhteinen suru kuolleesta serkusta, ja he tukivat ja auttoivat toisiaan.

– Sain ystäväni avulla itseni parempiaan kuntoon. Kesä on muutenkin minulle tärkeää aikaa ja voin silloin aina hyvin. Syömishäiriö poistui ja minulla oli tosi hyvä fiilis.

Elämä toi vielä yhden uuden yllätyksen. Syksyllä 2021 Kankareen tukena ollut ystävä kuoli pahoinpitelyn seurauksena.

– Ystävän kuolema vei minulta yöunet täysin. Nukuin tunnin ja heräsin paniikkiahdistukseen enkä saanut nukuttua. Syömishäiriökin tuli takaisin ja eläminen oli tosi ahdistavaa.

Kankareelle oli tuolloin varattu suunnitelman mukainen työterveysaika. Kun työterveyshoitaja kysyi kuulumisia, tulppa irtosi ja Kankare itki tarkastukseen varatun 1,5 tuntia.

– Hoitaja ja työterveyslääkäri totesivat, että en ole työkykyinen. Sairauslomalle jäämisen kynnys oli minulle hyvin korkea, vaikka tiedostin hyvin tilanteen. En olisi huolinut mielialalääkkeitä. Lääkäri kuitenkin sanoi, että aivojen pitää saada aikaa parantua ja lääkkeet auttaisivat siihen.

Kankare otti lääkärin suosittelemat lääkkeet ja jäi sairauslomalle. Ihan mutkattomasti sairausloma ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle. Kankare kertoo, että hän ryhtyi aktiivisesti suorittamaan sairauslomaa ja kellotti sairastamisajalle paljon asioita, joiden tarkoituksena oli hänen mielestään edistää paranemista.

– Onneksi minulla on maailman paras työterveyslääkäri. Kun sanoin, että olen ihan poikki sairausloman suorittamisesta ja aktiviteeteista, hän sanoi, että tietenkin, koska sinä joudut sosiaalisissa kohtaamissa esittämään, että kaikki on kunnossa. Tuolloin kaikki sosiaaliset kohtaamiset väsyttivät minua eivätkä edistäneet lepoa.

Lääkäri suositteli sairausloman pidentämistä. Kankare halusi kuitenkin mahdollisimman pian töihin.

– Minulla oli tulossa luottamusmieskursseja, enkä halunnut jatkaa sairauslomaa. Näin jälkeenpäin katsottuna se oli virhe. Tajusin vasta myöhemmin, mistä oli kyse.    

Marraskuussa Kankare sairastui flunssaan, mikä vei hänet kahdeksi viikoksi sängyn pohjalle. Se sai hänet ymmärtämään, miten kannattaa sairastaa.

Lyhytterapiasta työkaluja elämänhallintaan

Koska ahdistus ja jaksamisongelmat jatkuivat,  vuoden 2022 alussa työterveyslääkäri kirjoitti Kankareelle lähetteen lyhytterapiaan. Kankare oli hieman epäileväinen siitä, miten palvelu voisi ylitsepääsemättömältä tuntuvalta tilanteessa auttaa. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osoittautui kuitenkin hyödylliseksi hoitomuodoksi.

– Keskustelimme terapian aikana siitä, mitä minulle kuuluu ja terapeutti nosti aina puheestani jonkun asian työlistalle. Hän antoi minulle syötteitä vaihtoehtoisista ajattelutavoista. Sain myös erilaisia kotitehtäviä, joiden avulla voin muuttaa elämässäni minua häiritseviä asioita.

Kankare on kiitollinen työnantajalle hoidosta. Hän tiedostaa aikaisempaa paremmin, että myös mielen terveyttä tulee aktiivisesti vaalia. Hän on puhunut avoimesti työtovereilleen lyhytterapian mahdollisuudesta.

– Olen puhunut asiasta työpaikalla ja kehottanut ihmisiä hakeutumaan palveluun. En koe häpeää sanoa ääneen, että minä en jaksanut.

Kankare kävi kevään 2022 aikana lyhytterapiassa kymmenen kertaa. Vuorotyöläisenä sopivien aikojen löytäminen terapeutin kalenterista onnistui hyvin.

Kankareelle jäi terapiasta käteen hyvää elämää tukevia arkisia harjoitteita ja hyvinvointia  edistäviä rentoutus- ja kuuntelutehtäviä. Hän sai tietoa mielenterveyttä edistävistä tiedonlähteistä ja hän osaa ja haluaa hyödyntää niitä omassa elämässään.

–  Minulla on nyt parempi asenne asioihin. Tiedän, että vaikka mitä tapahtuisi, selviydyn.  Esimerkiksi isäni aivoinfarkti ei lyönyt minua kanveesiin. Minä voin nyt hyvin ja minulla on elämänmyönteinen ajatusmaailma. Nyt osaan paremmin olla itselleni armollinen.  Olen kantanut huolta muista ihmisistä, kuten vanhemmistani. Haluan olla heidän tukenaan ja hoitaa heidän asioitaan. Minun pitää kuitenkin tehdä omat työni ja tarvitsen siihen kunnollista palautumista.