Venäläiset sotivat viinan ja Viagran voimalla
”Totta joka sana,” totesi eräs työkaverini lähtiäistilaisuudessaan sen jälkeen, kun esimiehet ja kollegat olivat kilvan kehuneet juhlakalun urallaan antamaa työpanosta.
Sodan aikana tilanne ei ole näin suoraviivainen, eikä kaikkeen kuultuun voi työkaverini tavoin uskoa – taistelevien osapuolien sanomisiin ei ole aina luottamista. Tunnetun viisauden mukaan sodan ensimmäinen uhri on totuus. Niin hyökkääjät kuin puolustajat puhuvat vain niin totta kuin osaavat – entisen pääministerimme sanoja lainatakseni. Kommunikaation keinovalikoimaan kuuluvat vaikeneminen, vääristely ja valehteleminen.
Nykysodissa taistellaan entistä enemmän sanoin. Informaatiosota eri muotoineen voi käynnistyä jo vuosia ennen kuin ensimmäistä laukaustakaan on ammuttu.
Venäjä on jo pitkään syöttänyt pajunköyttä omille kansalaisilleen ja muokannut näin mielipiteitä sotatoimille myönteiseksi. ”Erikoisoperaatioksi” naamioidun sodan käynnistyttyä Ukrainassa propagandaa kiihdytettiin entisestään ja tiedotusvälineiden kontrolli kiristettiin äärimmilleen. Länsimaisten some-kanavien käyttö estettiin. Venäjän näkökulman vastaisten ”valeuutisten” levittämisestä rangaistuksena seuraisi 15 vuoden vankilatuomio.
Tämän takia Venäjän kansalaisilla ei ole todenmukaista tietoa sodasta Ukrainassa. Propagandan mukaan venäläiset sotilaat ovat kukistamassa Ukrainan natsihallintoa ja estämässä maan venäläisväestöön kohdistuvaa kansanmurhaa. Lisäksi Venäjä katsoo, että Ukraina on valtiona keinotekoinen luomus, eikä sillä siten ole itsenäisen olemassaolon oikeutta.
Venäjän ulkopuolella tällainen pahansuopa palturi ei populaatioon pure. Hyökkäys on tuomittu laajasti, eikä sympatiapisteitä sille ole herunut. Informaatiosodan Venäjän sanotaan hävinneen samalla hetkellä kun sota alkoi.
Sen sijaan sanasodan voittajasta ei ole ollut epäilystäkään: Ukraina on ylivoimainen ykkönen. Strategisin isku informaatiosodassa kuultiin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä, kun Yhdysvallat sodan alkupäivinä tarjoutui evakuoimaan hänet turvaan Kiovasta.
– Taistelu käydään täällä. Minä tarvitsen ammuksia, en kyytiä, torjui presidentti ehdotuksen.
Viesti meni perille, suoraan syvälle sidosryhmien sieluun. Omien joukkojen taistelutahto lujittui entisestään, ja samalla lännen aseapuhanat aukenivat. Hyökkääjän suuntaan sanomassa oli samaa uhmaa kuin Ukrainan Käärmesaaren rajavartijoiden legendaarisessa vastauksessa antautumiskehotukseen: ”Venäläinen sotalaiva, painu vittuun!”
Sanasodassa niskan päälle päässeen Ukrainan ei ole tarvinnut suuremmin turvautua keksittyihin tarinoihin. Luotettavat kansainväliset uutistoimistot ja lähteet ovat kertoneet uskottavasti Venäjän joukkojen harjoittamista raakuuksista, ryöstelyistä ja sikailuista.
Median mukaan venäläissotilaiden vetäydyttyä Kiovan lähistöltä heidän jäljiltään löytyi viinaa, huumeita ja potenssilääke Viagraa. Näiden voimin venäläiset ovat raiskanneet ja teloittaneet alueen siviiliväestöä, kuten ”kunniakas” puna-armeija suuressa isänmaallisessa sodassa konsanaan. Sotasaaliikseen venäläissotilaiden kerrotaan ryöstäneen siviilien asunnoista mm. televisioita, kodinkoneita ja arvotavaroita – jopa wc-pyttyjä!
Wc-kalusteiden tarve herättää ihmetystä, koska ainakaan sotaretkellään venäläiset eivät ole kovin sisäsiististi käyttäytyneet. Erään hoitolaitoksen tiloissa asuneet venäläissotilaat olivat laitoksen työntekijän mukaan ulostaneet huoneisiin ja jopa ruokasaliin sekä piirtäneet ulosteella seiniin joukkojen V- ja Z-tunnuksia ja kirjoittaneet hävyttömyyksiä.
Ajan myötä selviää tarkemmin, mihin kaikkiin rikoksiin Venäjä on sotaretkellään syyllistynyt. Vaikka ketään ei oikeuden eteen saataisikaan, maailman tuomion Venäjä on jo saanut. Kauan joutuu Venäjä Kainin merkkiä kantamaan.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kulinaarista gastronomiaa kenttäolosuhteisiin
Puolustusvoimissa kokeiltiin alkuvuonna uutta muonituskonseptia, jossa maastoon toimitettavan lämpimän ruuan sijaan varusmiehille annetiin päivällä purtaviksi pussillinen pähkinöitä, patukoita ja pasteijoita. Kokeilu oli osa Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaa, jolla varusmieskoulutusta kehitetään nykyaikaisemmaksi.
-
Nimittely henkilökohtaistuu
Joudun valitettavasti palaamaan jo aikaisemmin ruotimaani tasa-arvoisen tituloinnin teemaan, sillä tasavallassa otetaan nyt pitkiä loikkia verbaalisessa yhdenvertaisuudessa.
-
Kohti virtuaalista varusmiespalvelusta
Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas heitti toukokuun helteiden aikana ilmaan ajatuksen asevelvollisuuden korvaamisesta sekä naisia että miehiä koskevalla kansalaispalveluksella.