Puolustukseen lisää rahaa

Julkisen talouden suunnitelma sisältää linjauksia  tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä ja kestävän kasvun vahvistamisesta. Uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan ja ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan. Maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä Ukrainaan sotaa pakenevien auttamiseen ohjataan merkittävästi resursseja.

Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos edellyttää suunnitelman mukaan pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Julkisen talouden suunnitelman mukainen lisäresursointi aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna.

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130–200 miljoonan euron korotus, jolla muun muassa lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan Puolustusvoimien toiminta ja valmius.

Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskauden aikana yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Rahaa käytetään muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan.

Puolustuksen rahoitusta linjataan myös vuoden 2022 lisätalousarvioesityksissä. Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole huomioitu mahdollista Suomen Nato-jäsenyyttä ja sen kustannusvaikutuksia.

Pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista ja lisää resursseja

Julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia, ja turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Julkisen talouden suunnitelmassa korostetaan, että Suomi pitää huolta uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että vuonna 2021 eduskunnan hyväksymä puolustuspoliittinen selonteko linjaa, että Puolustusvoimien henkilöstömäärää on tavoitteena kasvattaa asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä.

–  Perusteena vuoden takaiselle kirjaukselle oli Puolustusvoimille asetetut uudet velvoitteet, turvallisuusympäristön muutokset, asevelvollisten kouluttamisen tulostavoitteet sekä kansainvälinen yhteistyö.

Surkka muistuttaa, että selontekoon kirjattiin myös Puolustusvoimien henkilökunnan työssä jaksamisen ja toimintakyvyn tukeminen muun muassa laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella.

–  Julkisen talouden suunnitelma mahdollistaa nyt myös kaivatun henkilökunnan määrän lisäämisen. Toivon, että määräaikaisten sopimussotilaiden palkkaaminen johtaa pitkäjänteiseen ammattisotilaiden rekrytointiin ja heidän osaamisensa kehittämiseen.

Puolustusvoimien toimintaympäristö ja sille  annetut tehtävät ovat Surkan mukaan muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Muutoksen myötä myös ammattisotilaiden tekemän työn määrä on noussut ja tehtävien vaativuustaso kasvanut.

– Puolustusbudjetti ei ole venynyt henkilöstötarpeisiin ja henkilökunnan määrä ei tähänkään asti ole vastannut tehtävien asettamia vaatimuksia. Me tarvitsemme pysyviä ratkaisuja, pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua ja riittävästi rahaa ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointiin ja kouluttamiseen. Resursseja pitää suunnata myös jo palveluksessa olevien aliupseereiden koulutusvelan poistamiseen. Sotakoulujen resursseja on lisättävä merkittävästi.