Oppikurssilaisten kurssipäivärahasta päätös

Valtion virka- ja työehtosopimuksen matkustussäännön 17§ määrittelemän pitkän oppikurssin käsitteestä ja sen soveltamisesta aliupseereiden täydennyskoulutukseen on ollut erimielisyyttä hallintoyksiköissä jo useamman vuoden ajan. Puolustusvoimallisesti soveltaminen on ollut kirjavaa ja luottamusmiehet ovat saaneet runsaasti kysymyksiä liittyen oppikurssin määritteeseen. Aliupseeriliitto riitautti Merivoimissa esiin nousseen sopimustulkinnan ja vei asia käsiteltäväksi työtuomioistuimeen, joka antoi asiasta ratkaisun maaliskuun lopussa 2022.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista käsittelevä 17§ määrittelee, että pitkällä oppikurssilla kurssipäivärahojen määrä on 1 – 21 päivinä täysimääräinen ja sen jälkeen 75 %, ellei kurssin osien välillä ole 12 vuorokauden keskeytystä.

Keskeisenä erimielisyyden kohteena oli se, voidaanko perustason opintokokonaisuutta pitää matkustussäännön pitkänä oppikurssina. Aliupseeriliiton näkemyksen mukaan opintokokonaisuuden sisällä olevat perustason yhteiset-, puolustushaara ja toimialaopinnot tulisi tulkita itsenäisinä kursseina ja kurssipäivärahojen tulisi olla täyden päivärahan suuruinen jokaisen kurssin alkaessa. Aliupseeriliiton näkemyksen mukaan kurssikäsitettä ei tulisi rinnastaa opintokokonaisuuskäsitteeseen.

Erimielisyys prosessissa asiaa käsiteltiin perustason yhteisten ja merivoimaopintojen osalta, koska kyseiset kurssit toteutettiin eri paikkakunnilla ja niistä löytyivät omat toimeenpanokäskynsä sekä opiskelijaluettelot. Aliupseeriliiton mielestä kyseessä oli siis selkeä osoitus kurssien itsenäisyydestä. Työnantajan mielestä kyseessä oli pitkä oppikurssi, joka vain jakautuu osiin. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa oppikurssin määritettä ei ole avattu tarkemmin.

Työtuomioistuin äänesti päätöksestä

Täydennyskoulutuksesta muodostunut erimielisyystulkinta pitkien oppikurssien osalta ei ole uusi asia, sillä jo vuonna 2012 samanlaisesta erimielisyydestä päästiin sopimukseen ilman työtuomioistuin käsittelyä. Työtuomistuin ei kuitenkaan nyt antamassaan päätöksessään nähnyt aikaisemmin saavutettua sovintoa sellaisena päätöksenä, että sen perusteella olisi voitu todeta kyseessä olevan vakiintunut tulkinta menettelytavoista pitkiä kursseja koskevassa asiassa.

Työtuomioistuin korosti päätöksen perusteluissa sitä, että oppikurssin käsitettä arvioitaessa olennaista on nimenomaan 12 vuorokauden keskeytys määrite sekä opintokokonaisuuden osien keskinäinen yhteen liitettävyys (yhteinen todistus kokonaisuudesta). Erimielisyyden kohteena ollutta perustason yhteisiä ja puolustushaaraopintoja voitiin siis tulkita pitkäksi oppikurssiksi, joka oli jakautunut osiin. Annettu päätös ei toisaalta ollut työtuomioistuimellekaan täysin yksinkertainen ratkaista vaan se syntyi lopulta äänestyksen tuloksena.

Päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa

Aliupseereiden täydennyskoulutuksen rakenne on muuttunut jo uudestaan tämän erimielisyysprosessin aikana ja nykyisessä aliupseerien koulutusjärjestelmässä perustason opinnot muodostuvat yhteisistä ja puolustushaaraopinnoista. Pääesikunnan palvelussuhdesektorin kanssa on jo haettu yhteinen näkemys siitä, että pitkän oppikurssin määritystä haettaessa tarkastellaan tasoon kuuluvia opintoja. Perus- yleis- ja mestaritasojen välinen täydennyskoulutus tarkastellaan omina kokonaisuuksina.