Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen
Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.
Puolustusvoimien työterveyshuolto kattaa nykyisellään vahinkojen tutkimiseen liittyviä toimia, mutta hoidosta aiheutuvia kuluja se ei kata.
Käsittelimme tätä epäkohtaa Työ- ja palvelusturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa syksyllä. Siellä saamamme tiedon mukaan keväällä 2021 Pääesikunta pyysi Valtiokonttoria tekemään selvityksen henkilöstön tapaturmaturvan laajentamismahdollisuuksista vahinkotapauksiin, jotka eivät tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla, mutta joiden korvattavuutta Puolustusvoimat pitää henkilöstönsä kunnon ja ammattitaidon ylläpitovelvoite huomioon ottaen perusteltuna.
Valtiokonttorin tilastojen mukaan kuntoliikuntaan liittyviä vahinkoja on ollut vuosina 2019 – 2020 joitain kymmeniä. Niistä noin 75 % on korvattu. Tyypillinen hylkäämisen syy on ollut kulumasairaudesta johtuva lihaksen revähdys esimerkiksi juostessa tai hypätessä vauhditonta pituutta.
Erilaisia toteutusvaihtoehtoja puntaroidessaan on Valtiokonttori todennut mahdollisen lisäturvan sopimukseen toimivimmalta toteutustavalta. Tähän liittyy lisäturvasta säätäminen lailla. Mikäli useaa viranomaista koskeva lisäturva katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi, se säädettäisiin erillisellä lailla.
Toteutuessaan työterveyshuoltosopimus kattaisi kuntoliikunnassa, voimankäyttökoulutuksessa tai vastaavassa toiminnassa sattuneiden vahinkotapahtumien edellyttämän hoidon. Muutoksen tavoitteena olisi turvata vahingoittuneen nopea hoitoon pääsy ja töihin paluu, kun työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvausedellytykset eivät täyty.
Olen erittäin tyytyväinen, että asian selvittelyyn on panostettu. Pääesikunta ja Valtiokonttori jatkavat yhteistyötä asiassa tavoitteena muodostaa ehdotus tarvittavista lisätoimista ja toteutustavasta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin tämä tärkeä asia etenee ja minkälaisella aikataululla.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Aliupseeri kansainvälisessä palveluksessa
Suomen Nato-jäsenyyden myötä ulkomaan tehtävistä muodostuu osa aliupseerin urapolkua. Tehtävävaihtoehtojen määrä kasvaa huomattavasti aluksi Naton komento- ja johtorakenteessa sekä erillislaitoksissa.
-
Aliupseerien urasuunnittelu
Aliupseereiden keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnitelma (AUKES) ei ole ainoa työkalu, jolla aliupseereiden uraa suunnitellaan. Vähintään yhtä suuressa roolissa ovat joukko-osastokohtaiset seuraaja- ja tehtäväsuunnitelmat.
-
TIP-kyselyn hyödyntäminen – tuloksista kehittämiseen
Työilmapiirikysely tehdään kaikille yli puoli vuotta Puolustusvoimien palveluksessa olleille. Nimettömänä suoritettavan kyselyn tehtävänä on seurata työilmapiiriin kuuluvia tekijöitä, kuten henkilöstön työmotivaatiota, me-henkeä ja esimiestyötä.