Siirry sisältöön

Perusyksiksiköstä henkilöstöalalle

Vääpeli Joni Wallin (37) aloitti tämän vuoden alussa Porin prikaatin esikuntamestarina. Hän toimii joukko-osastonsa aliupseerien henkilöstöasioiden hoitajana ja osallistuu myös muun palkatun henkilöstön henkilöstöasioiden valmisteluun.

Wallin vastaa Porin prikaatin aliupseerien  henkilöstöasioiden valmistelusta. Tehtävään sisältyy esimerkiksi aliupseerien rekrytointi, tehtäväänmääräykset, palkkauksen vahvistaminen, ylennykset ja osallistuminen palkitsemisien valmisteluun. Wallin osallistuu myös henkilöstön perehdyttämiseenPorin prikaatissa työskentelee noin 230 aliupseeria.

Yksi keskeinen tehtäväni on aliupseerien seuraajasuunnitelman ylläpito. Pyrin tunnistamaan joukko-osastomme avaintehtävät, kartoitan tehtävien vaatiman osaamisen sekä sopivat henkilöt, joita voidaan kouluttaa näihin tehtäviin. Teen tätä työtä yhdessä joukkoyksiköiden esikunta-aliupseereiden ja koulutussektorin kanssa.

Wallin ei aktiivisesti hakeutunut henkilöstöalan tehtäviin, vaikka tehtävä hänelle kirjattiinkin seuraajasuunnitelmaan. Tehtävämääräys tuli hänelle joululahjana, vuoden 2020 joulupäivänä.

–  Olen otettu siitä, kuinka minut haluttiin tähän tehtävään. Työnantaja arvostaa saamaani edunvalvontakoulutusta. Yksi keskeinen syy valinnalleni oli varmasti luottamusmiehenä tehty yhteistyö työnantajan kanssa sekä suorittamani aliupseeriliiton edunvalvontakoulutukset.

Siirtyminen perusyksiköstä esikuntaan ja virastotyöaikaan oli iso muutos. Tehtävä on uusi Porin prikaatissa, joten Wallin pääsee kehittämään uusia toimintamalleja aliupseerien henkilöstöasioiden hoitamiseen.

Töitä on valtavasti. Olen yllättynyt, kuinka suuri vaihtuvuus meillä on joukko-osaston sisällä. Tähän mennessä olen ollut mukana seuraajasuunnittelussa, kriha-suunnittelussa, uuden yksikön perustamisessa ja osallistunut henkilökunnan koulutuksen suunnitteluun. Olen päässyt valmistelemaan asioita ja auttamaan ihmisiä.

Varusmiehiä Wallin näkee nykyään vain ikkunan läpi. Sotaharjoituksiin hän kuitenkin osallistuu edelleen, vaikka tehtävät ovatkin vaihtuneet. Harjoituksissa hän toimii esimerkiksi kertausharjoitusvääpelinä tai tulenjohtoerotuomarina. Sotaharjoitusvuorokausia kertyy jatkossakin noin 25 vuodessa.

Luottamusmiestehtävä ponnahduslautana

Monen vuoden kokemus luottamusmiehenä loi erinomaisen pohjan henkilöstöalan tehtäviin. Entisenä luottamusmiehenä Wallin tuntee virkaehtosopimuksen ja muut henkilöstä koskevat sopimukset hyvin. Myös pitkäaikainen työ aliupseerien edustajana oman joukko-osaston yhteistoimintaelimessä edisti siirtymistä henkilöstöalan tehtäviin. Luottamusmiehenä Wallin ehti rakentaa laajan kontaktiverkoston muihin joukko-osastoihin.

–  Luottamusmiehenä verkostoituminen muihin joukko-osastomme työpisteisiin, aliupseereihin ja muihin joukko-osastoihin oli voimaannuttavaa ja hyödyllistä. Tuolloin pääsin näkemään myös muiden joukko-osastojen tapoja toimia. Tämä työ avasi silmiäni paljon.

Wallin on aktiivinen oman osaamisensa kehittämisessä. Hän kokee, että työnantajan täydennyskoulutuskalenteri tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia uuden oppimiseen.

–  Työnantaja tukee hyvin henkilökunnan koulutusta. Joka vuosi olen pyrkinyt johonkin koulutukseen hakeutumaan. Aina toki työnantajan tarve ja oma halu eivät ole kohdannut. Minulle on suunniteltu myös mestariopintoja lähivuosille. Pidän aliupseeriston uudistettua koulutusnormia haastavana, mutta täydennyskoulutus mahdollistaa aliupseeriston helpomman liikkuvuuden. 

Wallin osallistuu tällä hetkellä henkilöstöalan opintoihin. Opinnot alkoivat elo-syyskuun vaihteessa. Ne vievät tällä hetkellä yhden työpäivän viikossa. Koulutuksessa on tullut eteen paljon asioita, mitkä ovat tuttuja luottamusmieskoulutuksesta. Joulukuun puoliväliin mennessä hän suorittaa omatoimisena etäopiskeluna yhteensä seitsemän osaamispistettä.

Useita tehtäviä omassa joukko-osastossa

Wallin suoritti varusmiespalveluksen Tykistöprikaatissa vuonna 2002 ja aloitti heti sen jälkeen sopimussotilaana. Hän on työskennellyt koko työuransa samassa varuskunnassa. Tykistöprikaati tosin muuttui Porin prikaatiksi vuonna 2015.

Otin vastaan Aliupseerin viran 2009. Olen työskennellyt tulenjohdon ja tiedustelutulenjohdon kouluttajana, tuliasemakouluttajana, vääpelin sijaisena ja vääpelinä. Kriisinhallintapalvelukseen pääsy oli minulle suuri unelma. Se toteutui viime vuonna, kun olin komppanian vääpelinä Libanonissa.

Wallinilla on ammattisotilaan uraa jäljellä parikymmentä vuotta. Hänellä on kiinnostusta oppia, nähdä ja kokea vielä monenlaisia asioita. Jossakin vuosien päässä siintää seuraava haave.

–  Henkilökunnan opetustehtävät kiinnostavat minua. Haluaisin joskus työskennellä aselajitehtävissä Maasotakoulussa. En ole lopettanut itseni kehittämistä. Ensi vuonna suunnittelen osallistuvani oman aselajini kursseille. En halua, että vieraantuisin aselajityöstä. Toivon myös, että pääsen uudelleen kriisinhallintehtäviin, henkilöstöalan tehtäviin.

Hae rohkeasti vaativiin tehtäviin

Wallin muistuttaa, että henkilöstöalan tehtävät  ja koulutus eivät ole olleet aliupseereille mahdollisia kovin pitkään. Hän näkee, että jatkossa yhä useampi aliupseeri työskentelee henkilöstöalan tehtävissä.

–  Vääpeliosaamisesta on etua henkilöstöalalla. Toivon, että kokeneet, 10-20 vuotta talossa olleet, aliupseerit harkitsevat henkilöstöalan tehtäviä. Kehityskeskusteluissa tämä kiinnostus kannattaa nostaa esille.

Wallin toivoo, että kun osa opistoupseereilta vapautuvista tehtävistä siirtyy aliupseerien hoidettavaksi, aliupseereilla olisi myös halu ja valmius ottaa näitä tehtäviä vastaan. Hän on huomannut, että vielä nyt hakijamäärät moniin tehtäviin ovat melko pieniä. Wallin kannustaa aliupseereita siirtymään pois omalta mukavuusalueeltaan ja hakeutumaan rohkeasti vaativampiin tehtäviin.

Aliupseerit työskentelevät nyt omalla mukavuusalueellaan. Kaikilla ei ole välttämättä halua siirtyä vaativiin esikuntatehtäviin ja kehittää siinä osaamistaan. Tiedän, että aliupseerit pystyvät hoitamaan näitä tehtäviä. Myös työnantaja arvostaa aliupseerien osaamista. Korostan myös, että esimerkiksi raivaajasukeltajan, erikoisjääkärin ja ilmatulenjohtajan tehtävät ovat sellaisia, että aliupseereilla on mahdollisuus kouluttautua niihin ja tulla näillä aloilla ammattilaisiksi.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Henri Hakulinen

  • Sotatyö ei ole rakettitiedettä

    Vuoden aliupseeri ylipursimies Hannu Unger (49) on palvelut puolustusvoimia neljännesvuosisadan ajan. Tällä hetkellä Unger toimii Ilmasotakoulussa esikuntamestarina. Hänen haaveenaan on päästä joskus huollon tehtäviin.

  • Vierivä kivi ei sammaloidu

    Marit Lammes (54) siirtyi 27 vuoden jälkeen Puolustusvoimista valvomaan aliupseerien etuja. Lammes aloitti valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Aliupseeriliiton toimistolla huhtikuussa.

  • Eräoppaaksi sotilasuran jälkeen

    Kun ylikersantti Jaana Hirsjärvi (54) tuli Puolustusvoimiin töihin 17 vuotta sitten, uusi työnantaja näyttäytyi erittäin mielenkiintoisena ja työ haastavana. Palo työhön on edelleen kova.