Osaamisen kehittämisen haasteet
Täydennyskoulutusnormi antaa selkeät askelmerkit aliupseerin kehittymiselle virkaurallaan. Normin mukaan aliupseerit lähtevät perustason yhteisiin opintoihin ensimmäisen virkavuoden aikana.
Tosielämässä tilanne on toinen. Kaikki hallintoyksiköt 
eivät ole lähettäneet tuoretta virkamiestään normin mukaisesti ensimmäisen vuoden aikana perustason opintoihin. Opintoihin osallistuu valitettavan usein aliupseereita, jotka ovat olleet palveluksessa jopa yli kaksi vuotta.
Perustason opinnoissa aliupseerit saavat takataskuunsa lukuisia oikeuksia, muun muassa perusammunnan johtajan oikeudet. Koulutusnormin mukaan perustason opintojen tavoitteena on, että aliupseeri oppii toimimaan työ- ja palvelusturvallisuuden periaatteiden mukaisesti, kykenee toimimaan voimankäyttötilanteissa sekä osaa johtaa tärkeimpien kaikille yhteisten taistelu- ja suojavälineien koulutuksen ja käyttöönoton. Perustason opinnoissa tuotetaan kaikkien aliupseerien tarvitsemat yhteiset lisenssit. Onko mahdollista, että koulutukseen pääsyn viivästyminen vaarantaa palvelusturvallisuuden ja tasalaatuisen varusmieskoulutuksen?
Hallintoyksiköt ovat reagoineet koulutusresurssivajeeseen niin, että tarvittavat oikeudet on auskultoitu omissa hallintoyksiköissä. Perusopintoihin päästyään, aliupseerin osaaminen on hyväksi luettu AHOT-menettelyllä.
Myös Maasotakoululla on omat haasteensa. Kaikille tulijoille ei tahdo seinien sisällä olevat tilat riittää. Henkilökunnan venymistä on koeteltu ylitöiden muodossa ja särkymävaraa henkilöstön määrässä ei ole. Kouluttaessaan nuoria aliupseereita muilta saatu kouluttajatuki muista sotakouluista on myös jäänyt vähälle henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.
Minulla on huoli tulevaisuudesta. Siirtyykö perusopintojen koulutusvelka myös yleisopintoihin ennen, kun sotakoulujen resurssit saadaan vastaamaan koulutuksen tarpeita?
Terho Eironen
Valtakunnallinen pääluottamusmies
>> Lue eversti Ari Lehmuslehden haastattelu aliupseerien koulutusjärjestelmästä
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Perusteellinen ja kehityshakuinen edunvalvoja
Aleksi Laurila aloitti työt Aliupseeriliiton valtakunnallisena pääluottamusmiehenä lokakuun alussa. Laurila on toiminut Merivoimien aliupseerien luottamusmiehenä vuodesta 2016 alkaen ja puolustushaaran pääluottamusmiehenä vuodesta 2018 lukien.
-
Jäsenten näköistä neuvottelutoimintaa
Pääluottamusmiehenä vastuullani on Aliupseeriliiton neuvottelutoiminnan ylläpito ja kehittäminen. Seuraava virastoeräneuvottelu käynnistyy heti, kun pääsopijat saavat neuvottelunsa valmiiksi.
-
Yhteistoimintaa valtakunnallisesti
Puolustusvoimien henkilöstön asemaan, työoloihin ja työtehtäviin vaikuttavat muutokset on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja puolustusvoimien palkattu henkilöstö.