TIP-kyselyn hyödyntäminen – tuloksista kehittämiseen

Työilmapiiri- ja työhyvinvointikysely on hyvä työkalu työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämisessä.  Oikein toteutettuna sen avulla saadaan luotettavaa tietoa työyhteisön tilasta. Tulosten avulla yhteisö voi suunnata kehittämistoimia oikeisiin asioihin. Kyselyn toistaminen auttaa näkemään kehittämisen tuloksia ja onnistumisia.

Vuosien 2015–2020 tuloksia analysoidessa näyttää siltä, että meillä menee hyvin. Tuloksia tarkastellessa työilmapiiriä ja varsinkin jaksamista kuvaavat lukemat ja todellinen tilannekuva eivät kuitenkaan tunnu täsmäävän. Henkilöstöjärjestöt ovat vuosien saatossa saaneet tuloksista poikkeavaa viestiä jäsenistöltään. Erityisesti työn määrä käytettävissä olevan henkilöstöresurssin suhteen on ollut pitkään epätasapainossa.

Miksi sitten tulokset näyttävät hyviltä? Työilmapiirikysely on varmasti loistava työkalu mitattaessa valtakunnallista tasoa. Mutta tasoittuvatko tulokset, kun vertailussa on ”paras” työpiste vs. ”huonoin” työpiste? Uskaltaako henkilökunta vastata rehellisesti vai valitaanko turvallinen vaihtoehto?

Yksittäinen vastaaja voi olla niin uupunut, että vastaa jostain keskivaiheilta, kun taas toisella voi kotiasiat olla niin solmussa, että vastaa kaikkiin positiivisesti. Kunhan vaan saa olla työpaikalla. Tai ongelmat eivät olekaan niin isoja kyselyn ajankohtana. Henkilöstöjärjestöt ja työnantaja ovat pohtineet tuloksia ja peilanneet niitä tosielämään. Tämä pohdinta on tapahtunut hyvässä yhteistyössä.

Esimiehellä on valtavan suuri rooli jo ennen varsinaista kyselyä. Hänen tulee kyetä markkinoimaan tuote käyttöön niin kuin se on tarkoitettu. Eikä niin, että tehdään koska on käsketty. Vastaajina aliupseerit ovat kunnostautuneet hyvin, eli siinä mielessä markkinointi on osunut kohdilleen. Varsinainen työ jatkuu loppuvuoteen sijoittuvilla työpisteiden työilmapiirikyselyiden purkutilaisuuksilla. Tulokset läpikäydään henkilöstön kesken ja yhdessä mietitään muun muassa mitä asioita tulisi kehittää ja parantaa ja millä tavoin. Pidäkkeitä vaikeiden asioiden keskusteluun ei pitäisi missään nimessä olla.

Perinteisen, kerran vuodessa järjestettävän työilmapiirikyselyn rinnalla tietoa kerätään myös pikakyselyillä. Pikakyselyt ovat käsitelleet muun muassa etä- ja hajatyötä sekä työ- ja palvelusturvallisuuskulttuuria. Niiden hyötynä ovat reagointi reaaliajassa ja ongelmakohtien palautteen anto välittömästi. Vaarana näissä on kyselyähky, kun erilaista kyselyä tuutataan tulemaan. Näissä kyselyissä ei varmasti oleteta 100 %:n vastausaktiivisuutta. Mutta tieto se on pienikin tieto. Työnantajan mahdollisuudet korjaaviin toimenpiteisiin työssä viihtymiselle paranevat, kun loppukäyttäjältä saadaan asianmukaista palautetta.

Oli siis kyse mistä tahansa kyselystä, se on tiedon hankintaa varten tilannekuvaa varten. Tilannekuvan perusteella pystytään kartoittamaan kehityskohteet ja tämän kaltaisilla toimenpiteillä on mahdollisuus vaikuttaa yksittäisen virkamiehen työelämän laadun parantamiseen. Kannustankin aliupseereita osallistumaan aktiivisesti muihinkin kyselyihin työilmapiirin mittauksen lisäksi. Isona henkilöstöryhmänä meidän äänemme kantaa kauas!