Työaikapankkien viidakko
Työpaikan ulkopuolisessa elämässä on mahdollisuus valita pankkien välillä lähes rajattomasti. On liikepankkeja, osuuskassoja, investointipankkeja ja keskuspankkeja.
Kuluttajalla menee sormi suuhun miettiessä mihin pankkiin luotat ja varasi sijoitat tai velkasi otat.
Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei työtä tehdessä tarvitsisi joutua samaan jamaan. Miten väärässä voikaan olla niin ajatellessa! Puolustusvoimien työaikasopimukseen on jo pitkään sisällytetty kaksi erilaista työaikapankkia:
- Työnantajan määräyksestä perustettavaan työaikapankkiin voidaan tehdä ennakolta sisään enintään 18 tuntia puolen vuoden aikana.
- Virkamiehen suostumuksella voidaan lisäksi tehdä työaikapankki, johon voi tehdä tunteja sisään enintään 60 tuntia 26 viikon pituisen ajanjaksona.
Nämä vanhastaan ”tutut” pankit toimivat onnahdellen. Pankkisopimuksia unohdetaan tehdä, vaikka tunteja pankitetaan. Toisaalta unohdetaan myös sopimuksen kirjaukset pankitettuja tunteja käytettäessä. Tai varsinkin silloin kun pankitettuja tunteja ei käytetä.
Vuoden vaihteessa, tarkemmin 4.1.2021 alkaneen työaikajakson alusta lukien Puolustusvoimissa on ollut käytössä kolmaskin työaikapankki. Tähän pankkiin työnantaja saa siirtää kalenterivuodessa 14 tuntia jopa niin, että työvuoroluettelot suunnitellaan etukäteen säännöllisen työajan ylittäviksi. Tämän työaikapankin käyttöönottoon tai työtuntien siirtämiseen pankkiin ei tarvita työntekijän suostumusta. Tämän pankin erityisominaisuus on olla voimassa aina kalenterivuoden kerrallaan, myös pankkiin siirettyjen tuntien vapaat on annettava saman kalenterivuoden aikana.
Uusia järjestelmiä tai toimintatapoja käyttöönotettaessa on työnantajalla ollut tapana ohjeistaa asia ennakolta epäselvyyksien välttämiseksi. Nyt käyttöönotetusta 14 tunnin työaikapankista ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita. Täytyy toivoa, että niin työntekijät kuin työvuorolistoja laativat esimiehet tai työtuntijärjestelmä on valmis myös tähän uuteen tuntemattomaan.
Luottamusmiehiltä työaikapankkeihin liittyviä yksityiskohtia tullaan varmasti kysymään. Tehdäänkö tämän soveltaminen nyt niin, että työntekijäjärjestöt ohjeistavat toimintamallit?
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Meripalvelukokeilu jatkuu Rannikkolaivastossa
Merivoimien pääluottamusmiehenä toivon hyvissä merkeissä alkaneesta meripalvelukokeilusta löytyvän ratkaisuja alushenkilöstön jaksamiseen Merivoimissa. Rannikkolaivastossa kokeiluun osallistuvien jaksamista pyritään parantamaan erillisellä valmiusvapaalla sekä pitkäjänteisemmällä suunnittelulla.
-
Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Valtioneuvoston puolustusselonteko on varsin yllätyksetön poliittinen linjapaperi. Se on suora jatkumo ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle viime vuodelta. Ilmavoimien hävittäjähankinnan ja merivoimien Laivue 2020 -hankkeen poliittisen perustan ja rahoituksen tuen varmistaminen on puolustusselonteossa sen kova ydin.
-
Luottamusmiehet läsnä myös etänä
Pirjo Räisänen toimii Merisotakoulun ja Rannikkoprikaatin aliupseereiden luottamusmiehenä. Korona-ajan haasteet synnyttivät edunvalvojalle uusia toimintamalleja, jotka ovat jääneet elämään myös tilanteen normalisoitua.