Tunnista tunnustus

Nämä ovat Puolustusvoimillekin kustannustehokkaita tapoja kirittää palkollisia yhä parempiin ponnistuksiin – ja henkilöstölle ainainen vitsailun aihe.

Varsin yleisestihän ajatellaan, että ainoastaan palkankorotuksilla pystytään vaikuttamaan työmotivaatioon kannustavasti. Asiaa on kuitenkin selvitetty ja tulokset ovat hämmentäviä. Useat tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että palkankorotuksen vaikutus työmotivaatioon kestää vain alle kaksi viikkoa. Tämäkin tieto on tietysti uskon asia, erityisesti nyt, kun valeuutisista on tullut valtavirtaa. Mutta yhtä kaikki – tätäkin asiaa on tongittu perusteellisemmin kuin banaanikärpästen perintötekijöitä.

Miten työntekijöitä voi sitten kannustaa, jos liksan lisäämisellä ei pitkälle pötkitä?

Tunnustusta työstä voidaan antaa monin tavoin ja myös keinoilla, joita ei aina osata mieltää palkitsemiseksi. Alussa mainittu vitsailun aihe – esimiehen kiitos – kuuluu ilman muuta keinovalikoimaan. Esimies voi kiittää kahden kesken tai vielä vaikuttavimmin suuremman joukon läsnä ollessa. Ja tälläkö ei ole vaikutusta motivaatioon? Älkää vaan valehdelko itsellenne, kyllä kiitos aina hyvältä tuntuu.

Mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi koettua arvokasta työtä on tärkeä motivaattori. Tätä tekemistä voidaan tukea asiantuntijuuspalkinnoilla siten, että oman alansa kärkiosaajaa hyödynnetään henkilöstön koulutuksessa, kehityshankkeissa sekä medioille suunnatuissa ulostuloissa ja muissa ulkoisissa esiintymisissä. Kukapa ei haluaisi olla paras vertaistensa joukosta – jalustalle nostettu!

Palkitsemispalettiin kuuluvat tietysti myös Puolustusvoimien tutut tunnustukset – valinnat vuoden kouluttajaksi, pioneeriksi, työntekijäksi, yms. Valituille nämä ovat merkittäviä meriittejä. Huomionosoituksille haetaan säännönmukaisesti näkyvyyttä sekä sisäisissä että ulkoisissa medioissa, mikä osaltaan kasvattaa tunnustuksen painoarvoa. Arvostus nousee myös appiukon ja anopin silmissä, kun miniän tai vävyn pää päätyy paikallislehden palstalle.

Sijansa palkitsemisrepertuaarissa on prenikoillakin, väheksyvistä vihjailuista välittämättä. Ei kunnia- ja ansiomerkkejä postimyynnistä voi tilata, ainakaan niin, että niitä rohkenisi rintaansa ripustaa. Jonkin sortin ansioitumista kuuluu kunniamerkitsemisen kohteella olla – sen ohella, että palvelus on ollut nuhteetonta.

Sotilasarvoon ylentäminen voidaan kokea palkintona, vaikka ylennysten tarkoituksena onkin ensisijaisesti sotaväen esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Joka tapauksessa – työssään menestyvät ja itseään kehittävät etenevät sutjakkaammin sekä sotilasarvoissa että tehtävissään.

Palkitaan porukkaa missä muodossa tahansa, tärkeää on muistaa, ettei kaikkea kiitosta kasata yksille ja samoille – ovatpa he kuinka ylivertaisia tahansa. Kannustaa pitää niitäkin, jotka vasta osoittavat orastavia merkkejä oikeaan suuntaan orientoitumisessa.

Yksilöiden palkitsemisen ohella on hyvä osoittaa toisinaan tunnus myös organisaatiolle – ryhmälle, joukkueelle tai yksikölle. Tulokset syntyvät usein yhteisvoimin ja tällöin kiitos pitää kohdistaa kaikille, eikä pelkästään esimerkiksi esimiehelle. Yhteishenkeä voi tuskin paremmin tukea.

Palvelusaikaisen palkitsemisen ohella henkilöstöä pitää muistaa eläkkeelle lähdön yhteydessä. Mikäli työntekijää ei saatella arvostavasti ulos, seurauksena voi olla lähtijän lopun elämää leimaava katkeruus. Tällainen kohtelu säteilee aina myös henkilön lähipiiriin ja kauemmaksikin, Puolustusvoimien mainetta murentaen.

”Jätä henkilökorttisi varuskunnan portille” -tyyppiset lähdöt ovat vaarana etenkin joukoissa, jotka toimivat useammalla paikkakunnalla. Jos esimies ei ole kartalla, kämmi voi käydä. Tällaistakin on valitettavasti nähty.

Esimiehet – muistakaa muistaa.