Siirry sisältöön

Aliupseerien tehtävään määrääminen

Aliupseerien tehtävään määräämisestä ja virkaan siirtämisestä säädetään Puolustusvoimista annetuissa laissa ja asetuksessa. Puolustusvoimien tehtäväänkokoonpano vahvistetaan tulosyksiköittäin vuosittain toimeenpanoasiakirjassa. Sen tarkistaminen on osa henkilöstöhallinnon suunnitteluprosessia.

Pääesikunta jakaa aliupseerien tehtävät lukumäärinä Pääesikunnalle ja sen alaisille laitoksille, puolustushaaroille, Logistiikkalaitokselle ja Maanpuolustuskorkeakoululle. Pääesikunnan henkilöstöosasto vastaa henkilöstökokoonpanosta ja siihen liittyvästä virkojen hallinnasta.

Jos aliupseerin tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä hallintoyksiköstä toiseen puolustushaaroissa tai Logistiikkalaitoksella, määräyksen antaa puolustushaaran komentaja tai Logistiikkalaitoksen johtaja. Pääesikunta päättää Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten ja Maanpuolustuskorkeakoulun välillä tapahtuvista tehtäväänmääräyksistä.

Jos aliupseerin määrääminen tehtävään edellyttää siirtymistä tulosyksiköstä toiseen tai Pääesikunnan ja sen alaisista laitoksista tai Maanpuolustuskorkeakoulusta puolustushaaroihin tai päinvastoin, tehtäväänmääräyksen tekee Pääesikunta. Tällöin vastaanottava tulosyksikön esikunta vastaa tarvittavien lausuntojen kokoamisesta ja lähettämisestä Pääesikunnan henkilöstöosastolle.

Hallintoyksikön päällikkö määrää aliupseerin tehtävään oman hallintoyksikön sisällä.

Puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tullessa valituksi toisen hallintoyksikön tehtävään tai virkaan hyväksytyn tehtävä- ja seuraajasuunnitelman, sisäisen liikkuvuuden tai julkisen haun kautta, aloitetaan aina irrotettavuusmenettely, joka on oma prosessinsa.

Tehtäväänmääräys annetaan aina, kun aliupseeri sijoitetaan uuteen tehtävään. Tehtäväänmääräys on annettava ennen kuin henkilö ryhtyy hoitamaan uutta tehtävää. Ennen tehtäväänmääräämistä henkilön kanssa käydään henkilökohtainen yhteistoimintamenettely. Aliupseerin tehtävästä tulee olla laadittuna tehtävänkuvaus ja tehtävän vaatiluokka tulee olla vahvistettu. Tehtäväämääräämisen prosessin käynnistää pääsääntöisesti se hallintoyksikkö, jossa avoin aliupseerin tehtävä on. Hallintoyksikkö avaa aiheesta asian Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmässä.

Aliupseereita tehtävään määrättäessä käytetään Pääesikunnan henkilöstöosaston erillisellä asiakirjalla vahvistamia tehtävänimikkeitä. Niitä ylläpidetään tehtävänkuvaussovelluksessa. Pääperiaatteena on, että tehtävänimikkeenä käytetään kuvaavinta tehtävään sopivaa nimikettä, joka vastaa kyseisen tehtävän edellyttämää koulutus- ja osaamistasoa sekä asemaa organisaatiossa.

Mestaritason tehtävissä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää mestaritason tehtävänimikettä. Toiminnallista tehtävänimikettä käytetään tehtävänkuvauksessa ja tarvittaessa päivittäisessä työskentelyssä. Pääesikunnan henkilöstöosasto antaa tarkentavia ohjeita ja määräyksiä tehtävänimikkeiden käytöstä.

Tehtävään määräämisen prosessi pyritään tekemään viiveettä. Tiedoksiantoajoissa pyritään pidempään kuin kolmen kuukauden minimiaikaan. Tehtäväänmääräys on aina annettava kirjallisena ennen kuin asianomainen henkilö ryhtyy hoitamaan uutta tehtävää.

Aliupseeri on velvollinen siirtymään toiseen Puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Aliupseeriliiton jäsenet saavat apua tehtäväänmääräämiseen liittyvissä asioissa omalta luottamusmieheltään. Jos jokin asia tehtäväänmääräämisprosessissa askarruttaa sinua, ota yhteyttä luottamusmieheesi.

Riku Rissanen

Pääluottamusmies, maavoimat

Kuvat: Markus Viitanen, Asta Ruuskanen

  • Yhteistoiminta hallintoyksikössä

    Yhteistoiminta on työtehtäviin, työskentelytapoihin, työympäristöön, työkaluihin ja työaikoihin vaikuttamista. Työnantajan erityispiirteistä johtuen vaikuttamisen on Puolustusvoimissa oltava oikeaaikaista ja tapahduttava oikeassa paikassa.

  • Osaamisen kehittäminen on osa virkauraa

    Aliupseerikoulutus lukeutuu Puolustusvoimissa annettavaan henkilöstön täydennyskoulutukseen. Miten se siis eroaa upseerikoulutuksesta? Täydennyskoulutus ei johda tutkintoon. Aliupseereiden täydennyskoulutuksella on kuitenkin tärkeä merkitys osaamisen nousujohteisessa kehittämisessä sekä suora vaikutus tehtävätasoilla etenemiseen.

  • Ammattisotilaalta edellytetty käyttäytyminen Osa II

    Tässä artikkelissa ammattisotilaan käyttäytymisvelvoitetta tarkastellaan lakia alempitasoisten Puolustus-voimien normien, määräysten ja käskyjen näkökulmasta. Näistä tärkeimpiä ovat Yleinen Palvelusohjesääntö (YLPALVO), erilaiset varomääräykset sekä käskyt.