Pimeä uhka

Amerikkalaiset tosin ovat toista mieltä – Atlantin takana aseiden myynti on koronakriisin myötä moninkertaistunut. Villin lännen miehet haluavat kohdata koronan samalta viivalta yhtäläisin avuin. Revolverisankarit luottavat sanontaan, jonka mukaan Jumala loi ihmiset, mutta Samuel Colt teki heistä yhdenvertaiset.

Aseiden voimaan koronaepidemian taltuttamisessa uskotaan paikoin muuallakin kuin uudella mantereella. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte käski viranomaisiaan ampumaan kaikki rajoitustoimia ja ulkonaliikkumiskieltoa uhmaavat ihmiset. Meillä Suomessa linja on ollut pehmeämpi – Uudenmaan eristämiseen osallistuneet sotilaat jättivät kiväärinsä kiltisti kasarmien kaappeihin.

Vaikka kaikki vallanpitäjät eivät nyt miekkaan tartukaan, sotaa tämä tappelu virusta vastaan on. Siksi oppia vastarintaan kannattaa hakea viruksen alkulähteiltä Kiinasta, sikäläisen mestari Sunzin Sodankäynnin taito -teoksesta. Mestarin mukaan ”Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner, tie olemassaoloon tai tuhoon.” Tämän vuoksi on tärkeää ottaa vaari Sunzin neuvosta ”Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa.”

Mistä nämä näkymättömät virusvihulaiset ovat oikein peräisin ja millä oikeudella ne kimppuumme käyvät?

Kaiken maapallon elollisen elämän kerrotaan kehittyneen yksisoluisista bakteereista. Jo näitä ennen täällä väitetään vipeltäneen viruksia, joilla ei nykyiselläänkään ole edes yhden solun rakennusaineksia. Koronavirus on todennäköisesti näiden Telluksen ensimmäisten alkuperäisasukkaiden itseoikeutettu jälkeläinen. Me bakteereista polveutuneet ja evoluution muokkaamat soluklimpit – ihmiset – olemme paljon nuorempaa perua planeetallamme, eikä meillä näytä juuri olevan sananvaltaa näiden vanhempien veijareitten edesottamuksiin. Nöyrästi meidän on vain yritettävä näitä vihamielisiä valloittajia väistellä.

Virukset toimivat oman luonnon lakinsa mukaan ja ne viis veisaavat kansainvälisistä Geneven sopimuksista sen enempää kuin paikallisista pykälistäkään. Niillä näyttää olevan oma missionsa, visionsa ja strategiansa – levittäydy, tartu ja tapa tarpeen mukaan.

Virusta vastustetaan hihaan yskimällä, käsiä perusteellisesti puunaamalla ja pitämällä lähimmäisiin perinteistä hajurakoa pidempää etäisyyttä. Ohjeet vaikuttavat yhtä tehokkailta kuin sotaväen entisajan suojautumiskeinot radioaktiiviselta laskeumalta – sadeviitta päälle ja poteroon piiloon. Tästä huolimatta niitä on syytä noudattaa, parempia ei nyt ole tarjolla – erämaahan eristäytymistä lukuun ottamatta.

Kaikenlaiset palaverit ja pulinapiirit ovat nyt pannassa. Vanhemmalle väelle suositellaan täydellistä eristäytymistä ja yhteydenpitoa ulkomaailmaan pelkästään Snapchatin, Jodelin, Messengerin, TikTokin tai muiden seniorien suosimien yhteydenpitokanavien kautta.

Meille suomalaisille etäisyyden pitäminen lajitovereihin ei tuota vaikeuksia normaalistikaan, saati sitten nykyisissä poikkeusoloissa. Julkisissa kulkuvälineissä olemme iät ajat valinneet paikkamme mahdollisimman kaukaa kassamatkustajista. Eikä pussailu ole koskaan kuulunut pohjoisen populaation perinteeseen. Omille tiluksille tunkeutuneisiin on suhtauduttu Juhani Ahon romaanin Juhan tavoin – tämähän lähti kirveen kera katsomaan, kuka joen yläjuoksulla oli lastun virran vietäväksi veistänyt.

Yllättävää koronakriisin aikana on ollut se, kuinka kuuliaisesti kansalaiset ovat pääsääntöisesti viranomaisten määräyksiä ja suosituksia noudattaneet. Jo pitkään vallalla ollut yksilöllisiä valintoja korostava ”Minähän teen, mitä lystään” -meininki on pitkälti paistanut poissaolollaan. Tämä vahvistaa uskoa siihen, että saatamme sittenkin selvitä tästä kovasta koettelemuksesta kohtalaisen kuivin koivin.