Siirry sisältöön
Haku
Yhteiskunta

Kansainvälisen avun antaminen

Puolustusvoimien tehtävät ovat lailla säädetty. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi Puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä.

Tuoreimpana esimerkkinä Uudenmaan eristykseen liittyvä viranomaisen tukeminen koronapandemian kiivaimpina hetkinä. Osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa on Suomella pitkä historia vuodesta 1956.

Uutena tehtävänä Puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen avun antaminen. Tehtävänä kokonaisuus on toistaiseksi vielä suuri tuntematon, koska lain hyväksymisen jälkeen varsinaisia tehtäviä ei ole ollut.

Laki kansainvälisen avun antamisesta ja ottamisesta hyväksyttiin siis vuonna 2017. Tarve lain säätämiseen syntyi jo vuonna 2009, jolloin EU:n Lissabonin sopimuksessa sovittiin, että jäsenmaat auttavat toisiaan ja saavat apua sitä pyydettäessä.

Lissabonin sopimusta pidettiin pitkään vain muodollisena julistuksena, koska EU-maiden sotilasyhteistyö sujuu Naton kautta, johon useimmat jäsenmaat kuuluvat. Vuonna 2015 Pariisissa tapahtuneen suuren terrori-iskun jälkeen Ranska vauhditti lainsäätämistä pyytämällä kansainvälistä apua Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja avunantolausekkeiden nojalla. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa.

Suomelle se olisi sopinut erinomaisen hyvin, mutta samalla myös huomattiin, ettei Suomen lainsäädäntö salli avun antamista kaikin tavoin. Suomi auttoi Ranskaa muun muassa korvaamalla Ranskan joukkoja YK-tehtävissä. Lainsäädännön rajoitukset huomattiin myös, kun Ruotsi etsi aluevesiltään vieraita sukellusveneitä. Suomi ei voinut lähettää omaa taistelualustaan, koska laki kielsi tämän. Nyt rajoituksia ei enää ole ja lain myötä Puolustusvoimat voi antaa toimialaansa kuuluvaa apua toiselle valtiolle.

Kansainvälisiin avunantotehtäviin käytetään pääsääntöisesti ammattisotilaita ja muuta palkattua henkilökuntaa. Toisin kuin kriisinhallintatehtävään lähetettävälle joukolle, kansainväliseen avunantotehtävään lähetettävälle joukolle ei todennäköisesti ole aikaa järjestää tehtävään valmistavaa koulutusta.

Ensisijaisesti tehtäviin käytetään kansainväliseen toimintaan sitoutunutta henkilöstöä. Henkilöt ilmoittavat halukkuutensa kansainvälisen avun tehtäviin vuosittain kehityskeskusteluissa. Puolustushaarat laativat vapaaehtoisuuteen ja halukkuuteen perustuvat listaukset henkilöstöstä henkilöstöryhmittäin huomioiden käytettävyyden ilmoittaneen henkilöstön aselajin ja toimialat.

Tehtävät pyritään täyttämään vapaaehtoisuuteen perustuen. Tarvittaessa Puolustusvoimilla on oikeus määrätä tehtäviin palkattua henkilöstöä.


Palvelussuhteen ehdot

1. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät virkamieheen tai työntekijään kulloinkin sovellettavien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti, kun kansainvälisen avun antamisen tai muun kansainvälisen toiminnan tehtävää toteutetaan Suomessa tai kun tehtävänä on toisen Suomen viranomaisen tukeminen ulkomailla tai kun tehtävänä on toisen valtion alueellisen koskemattomuuden valvonta tai asiantuntija-, kalusto- ja materiaaliapu.

– Yli- ja haittatöiden osalta maksetaan normaalit korvaukset
– Henkilöille maksetaan normaalit säännöllisesti toistuvat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot
– Päivärahat maksetaan kohdemaan ja valtion matkustussäännön mukaisesti.

2. Sotilaallisena operaationa toteutettavassa kansainvälisen avun antamisessa tai muun kansainvälisen toiminnan tehtävässä työnantaja vahvistaa tehtävistä maksettavan kokonaiskorvauksen, jossa kokonaiskorvauksen taso perustuu kotimaan palkkaukseen sekä tehtävän luonteen ja olosuhteiden mukaan määräytyvään kertoimeen, joka perustuu tehtävän vaatiman työajan ennakointiin.

– Tehtäviin määrätyille maksetaan kuukausikorvaus, joka muodostuu kertomalla kotimaan tehtävästä maksettava kuukausipalkka eritasoisilla kertoimilla (ylityö- tai haittakorvauksia ei korvata erikseen).
– Kuukausikorvausta maksetaan tehtävän keston mukaisilta kalenteripäiviltä ja korvauksen päiväkohtainen määrä saadaan jakamalla kuukausikorvaus 30:lla.
– Päivärahat maksetaan kohdemaan ja valtion matkustussäännön mukaisesti.

– Kokonaiskorvauksen lisäksi henkilöille maksetaan sellaiset säännöllisesti toistuvat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot, jotka maksettaisiin kotimaan tehtävissä.
Erot kansainvälisen avun tehtävien ja kriisinhallintatehtävien välillä

Kansainvälisen avun tehtävät

Kriisinhallintatehtävät

Puolustusvoimat suorittaa tehtävät normaaliin tehtäväkokoonpanoon kuuluvalla henkilöstöllä

Henkilöstö kuuluu kriisinhallintaoperaatioon lähetettävään erilliseen tehtäväkokoonpanoon

Henkilöstö on tehtävissään Puolustusvoimien virassa

Henkilöstö on virkavapaalla Puolustusvoimien virasta

Kansainvälisen avun tehtäviin pyritään käyttämään niihin halukasta henkilöstöä. Viime kädessä kyseessä on virkavelvollisuus

Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista ja niihin hakeudutaan erikseen

Kestoltaan todennäköisesti lyhyempiä

Kestoltaan yleensä 6 kk – 1 vuosi

 


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kannen kuva: Janne Maula

Jaa:

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Yhteiskunta

    Reservin ylivääpeli MTS:n johtoon

    Reservin ylivääpeli, SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen valittiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtajaksi kaudelle 2019 – 2023. Tuleva kausi on täynnä kokonaisturvallisuuden kannalta kiinnostavia teemoja ja tapahtumia.

  • Yhteiskunta

    Itsenäinen ilmapuolustus 100 vuotta

    Ruotsalaisen Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Thulin D – tyyppinen lentokone laskeutui Nils Kindbergin ohjaamana Vaasan kaupungin edustalle jäälle 6.3.1918. Tuosta tapahtumasta katsotaan käynnistyneen Suomen Ilmavoimien taival. Ilmavoimat täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Suomen ilmavoimat on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista ja jopa Englannin kuninkaalliset ilmavoimat on perustettu myöhemmin.

  • Yhteiskunta

    Suomi haki Naton jäsenyyttä

    Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän takia valtioneuvosto esitti Suomen eduskunnalle 15.5.2022, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.