Tehtävänä kouluttaja

Rappu toimii tällä hetkellä Uudenmaan prikaatiin 

Pursimies Hämelin

aliupseerikoulun jalkaväkilinjan johtajana. Hämelin puolestaan kansainvälisen rannikkojääkärijoukkueen johtajana 1. Rannikkojääkärikomppaniassa.  Hämelin vastaa myös drone-koulutuksesta ja sen kehittämisestä joukko-osastossa. Sotilasuralle ja kouluttajatehtäviin hakeutuminen oli helppo valinta miehille. Molemmat aloittivat nykyisessä joukko-osastossaan Uudenmaan prikaatissa pian varusmiespalveluksen jälkeen.

Miehet ovat vuosien aikana havainneet merkittäviä muutoksia varusmiespalvelukseen tulevien valmiuksissa ja asenteissa. Varusmiesten tietoisuus armeijasta on heidän kokemuksensa mukaan parantunut ja fyysinen kunto kehittynyt. Myös tekniset taidot, kuten simulaattorien ja muiden teknisten laitteiden käyttö, ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla.

Toisaalta jotkut perustaidot, kuten säänmukainen pukeutuminen, nuotion sytyttäminen tai puiden pilkkominen, ovat heikentyneet. Myös varusmiesten asenteissa on ollut havaittavissa muutoksia. Tämä näkyy suhtautumisessa sotilaskuriin sekä halussa tehdä asiat loppuun ja tarkasti.

Hämelin ja Rappu kokevat, että asenteiden muutokset haastavat kouluttajat ja heidän ammattitaitonsa uudella tavalla. Varusmiesten kanssa kommunikointi, heidän motivointinsa ja arvostuksen ansaitseminen vaatii aikaisempaa enemmän kouluttajien huomiota. Kouluttajien tulee myös pitää oma ammattitaitonsa jatkuvasti päivän tasalla uskottavuuden ylläpitämiseksi.

Virkaurakurssit ovat yksi tärkeä keino sotilaan ammattitaidon ylläpitämisessä. Hämelin ja Rappu ovat suorittaneet perus- ja yleiskurssit. He ovat myös osallistuneet oman työn kannalta tarpeelliseen täydennyskoulutukseen.  Hämelinillä on lisäksi siviilistä liikunnanohjaajan koulutus.

Monipuolisia mahdollisuuksia

Työskentely Uudenmaan prikaatissa on tarjonnut miehille mahdollisuuden katsoa kouluttajan tehtävää hyvin monista näkökulmista. Rappu aloitti joukkueen kouluttajana perusyksikössä ja

Pursimies Rappu

siirtyi sieltä linjan kouluttajaksi. Hänellä on ollut mahdollisuus työskennellä myös yksikön vääpelin sijaisena.

– Aliupseerikoululla koulutan useita aliupseerikursseja sekä alokasjoukkueita. Aikaisemmin perusyksikössä koulutin alokasjoukkioiden lisäksi jääkäri- ja rannikkojääkärijoukkueita. Olen myös toiminut tiedusteluryhmän kouluttajana. Koulutus 2020 -koulutushaarajakson aikana olen toiminut kouluttajana siellä, missä tarvitaan koulutustukea. Muun ohella toimin myös työpaikkaohjana, fyysisen kunnon testaajana ja pintapelastajana.

Hämelin palveli ensimmäiset viisi vuotta sotilasurastaan 1. rannikkojääkärikomppaniassa tiedustelukouluttajana. Sieltä hän siirtyi ensin saman yksikön rannikkojääkärijoukkueen kouluttajaksi ja sieltä aliupseerikouluun rannikkojääkärilinjan kouluttajaksi ja myöhemmin linjan johtajaksi.

– Linjanjohtajuuden jälkeen siirryin kansainvälistä rannikkojääkärikoulutusta antavan ATU-joukkueen (Amphibious Task Unit) kouluttajaksi.

Kriha-tehtävät lisäävät ammattitaitoa

Molemmat pursimiehet ovat olleet kriisinhallintatehtävissä ja kannustavat muitakin ammattisotilaita hakeutumaan niihin. Rappu kokee, että operaatiosta saadut kokemukset ovat hyödyllisiä kouluttajan tehtävissä.

– Ulkomailla työskentely avartaa maailmankatsomusta ja antaa arvostusta omaan työhön sekä yleiseen asevelvollisuuteen ja reservijärjestelmään.

Hämelin näkee, että kriisinhallintatehtävissä toimiminen lisää ammattisotilaan ammattitaitoa ja motivaatiota. Kouluttajalle operaatio antaa paljon työkaluja ja uusia ideoita.

– Monet kouluttamani asiat oli pakko muokata tai poistaa, koska monet asiat eivät toimi oikeassa tilanteessa, kun otetaan huomioon tunteet ja pelot.

Hämelin ja Rappu toimivat omissa yksiköissään työpaikkaohjaajana. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on tukea henkilökuntaa osaamisen kehittämisessä ja toimia mentorina. Molemmat näkevät, että työpaikkaohjaajalla on tärkeä rooli myös yhteishengen ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisessä ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen kannustamisessa.

Pursimiehet pitävät fyysistä kuntoaan yllä monipuolisella liikunnalla. Rappu pyrkii urheilemaan myös työpäivän aikana ja näin hyödyntämään viikkoliikuntamahdollisuutta

– Fyysinen kunto on ammattisotilaan omalla vastuulla. Pyrin ylläpitämään säännöllistä ja monipuolista liikuntaa ja ruokailua. Käyn salilla, lenkkipoluilla ja teen kotitreenejä. Pyrin 4-6 treenikertaan viikossa riippuen työmäärästä. Lisäksi yritän pitää kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä ja saada riittävästi niin lepoa kuin rentoutumistakin. Pitkien harjoituskausien aikana treenit jäävät vähemmälle ja niinä aikoina on panostettava palautumiseen.

Hämelin harrastaa aktiivisesti brasilialaista ju-jutsua ja hänellä on lajissa ruskea vyö. Lisäksi hän käy aktiivisesti kuntosalilla.

– Lisäksi käyn ainakin kerran viikossa urheilemassa vaimoni kanssa, mikä omalta osaltaan auttaa hyvinvoinnissa ja pitää mielen virkeänä.