Hyviä ja huonoja uutisia

Säätä suurempiakin surunaiheita on – syntyvyys on laskukiidossa ja väki valtakunnassa harmaantuu silmissä. Tulevaisuudessa isänmaata joudutaan puolustamaan pienemmällä porukalla. Asian tilaa synkistää entisestään palveluskelvottomien määrän kasvu.

Onneksi vastapainona on kelpoakin kehitystä. Kuten se, ettei nuorukaisten enää tarvitse astua armeijan harmaisiin.  Ympäristönäkökulmat on otettu paremmin huomioon sotaväen sotisovassa ja varusmiesten vaatetus on vuosien saatossa vihertynyt yhtä jalkaa vihreiden arvojen vahvistumisen kanssa. Värikkäämmät vermeet ovat kummasti kirkastaneet intin imagoa.

Asevelvolliset eivät myöskään joudu palvelemaan takavuosien tapaan Suomen raskaassa. Palveluksen alkuviikkoja on kehitetty keveämmäksi ja sopeutuminen sotaväkeen tehty näin sujuvammaksi. Viimeisempänä palvelusta on parannettu Koulutus 2020 -ohjelmalla. Sen yhteydessä koulutusmenetelmiä on kehitetty ja koulutuksessa hyödynnetään enemmän modernia teknologiaa. Ryynäämisestä ei kuitenkaan ole kokonaan luovuttu – jermuilla on näin tyttöystävilleen muitakin ikimuistoisia inttikokemuksia kerrottavanaan kuin kännykän jumittuminen tetsausvideon kliimaksivaiheessa.

Uutiset asevelvollisuusjärjestelmän kuolemasta ovat osoittautuneet ennenaikaiseksi ja vahvasti liioitelluksi. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreimman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset, etenkin nuoret, suhtautuvat entistä myönteisemmin nykyisen kaltaisen asevelvollisuuden säilyttämiseen. Vuoden takainen notkahdus kannatuksessa oli vain hetken hetkahdus.

Kansalaisiakin kiivaammin nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattavat kansanedustajat. Ulkopoliittisen instituutin tekemään kyselyyn vastanneista kansanedustajista peräti 86 prosenttia tuki voimassa olevaa, miehille pakollista ja naisille vapaaehtoista asevelvollisuusjärjestelmää.

Vaikka asevelvollisuudesta vallitsee vankka kansallinen konsensus, sitä vastaan taistelee pieni, mutta pippurinen piiri pekurisia. Nämä yrittävät myyräntyötä tekemällä – ja valtion myöntämän toiminta-avustuksen tukemana (!) – tavan takaa horjuttaa hyvin toimivaa järjestelmää. Onneksi huonolla menestyksellä.

Asevelvollisuusjärjestelmän hyödyt Suomelle sekä asevelvollisille itselleen ovat tunnetut ja kiistämättömät. Vastikään hyötykirjoon saatiin lisävahvistusta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemästä tutkimuksesta. Tutkimustulosten mukaan varusmiesaikaiset tupakaverit vaikuttavat myönteisesti toistensa menestykseen työmarkkinoilla. Hyvätuloisista perheistä tulevat tupakaverit kannustavat vaatimattomimmista oloista lähtöisin olevia tovereitaan kouluttautumaan pidemmälle, millä on myöhemmin vaikutusta heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimuksesta saatiin myös viitteitä siitä, että tupakavereiden kanssa muodostetut verkostot voivat auttaa työpaikkojen löytämisessä.

Varusmiesten maanpuolustustahto on pysynyt lujana ja he ovat olleet tyytyväisiä niin palvelukseensa Puolustusvoimissa kuin esimiehiinsäkin. Kotiutuneille tehtyjen loppukyselyjen tulokset ovat pitkään olleet korkealla tasolla. Häröilyäkin on ilmennyt entistä harvemmin – viime vuoden tilaston mukaan sotilasrikosten määrä oli laskusuunnassa.

Maailmanloppua ennakoiviin uutisiin nähden nämä Puolustusvoimien toimintaa tähdittävät valonpilkut ovat tietysti vaatimattomia välähdyksiä paremmasta. Mutta ilman näitä tulevaisuus näyttäytyisi vieläkin harmaampana – yhtä lohduttomalta kuin lonkero lasissa.