Historiaharrastus jalostui tietokirjoiksi

Nuorena miehenä syttynyt kiinnostus sotahistoriaan kantaa edelleen. Innostavaan teemaan uppoutuminen on vienyt Kyöstin mielenkiintoisten tietolähteiden äärelle. Vuonna 2016 julkaistu Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla –kirja syntyi yhteistyössä Synnove Fromin kanssa. Kyöstillä ja Fromilla on yhteinen historia sotahistoriaharrastuksen parissa. Kirja kertoo kolmen SS-divisioona Wikingin riveissä taistelleen suomalaisen sotilaan tarinan toisen maailmansodan Saksassa ja itärintamalla.

– Sotahistoriaharrastuksesta tuttujen kontaktien kautta sain haltuuni suomalaisten SS-miesten päiväkirjoja. Niistä syntyi vuonna 2013 idea SS-miehistä kertovan kirjan kirjoittamisesta.

Idealle löytyi kustantaja ja helmikuussa 2016 kirjailijan ensimmäinen teos löysi tiensä kirjakauppojen hyllylle.

Ensimmäisen kirjansa innoittamana Kyösti ryhtyi kirjoittamaan toista, tykistökomentaja Bror Kraemeristä kertovan, kirjaa. Teos julkaistiin syksyllä 2019.  Kraemer oli suomalaisen tykistötiedustelun kehittäjä ja tulisuunnitelmatekniikan uranuurtaja.  Hän oli itsenäisen Suomen ensimmäisen kadettikurssin kasvatti ja hän opiskeli tykistöoppia myös Ranskan ja Belgian sotakouluissa.

– Luin paljon aihetta käsitteleviä kirjoja ja päiväkirjoja. Lisäksi tutkin paljon erilaisia dokumentteja ja haastattelin aihepiiriä tuntevia henkilöitä. Haastattelin esimerkiksi eversti Kraemerin tyttäriä ja muita sukulaisia päästäkseni kiinni hänen persoonaansa.

Perinpohjaisen tutkimustyön tuloksena Kyösti muodosti oman käsityksensä Kraemerista ja ryhtyi kirjoittamaan.

– Monta reissua tein myös Helsinkiin Kansallisarkistoon, jossa monet asiakirjat ovat kaikkien vapaassa käytössä. 

Vaikka harrastus ja innostus asiaa kohtaan kantaa pitkälle, tietokirjan kirjoittaminen on kovaa työtä. Aikaa menee kirjoittamisen lisäksi asioiden tutkimiseen ja faktojen tarkastamiseen.

– Ensimmäisen kirjan tekemiseen minulla meni kolme vuotta ja toisen noin 2.5 vuotta. Molempien kirjojen kirjoittamisen aikana olin normaalisti töissä. Aloitin kirjoittamisen aina työpäivän päätyttyä kotona. Viimeisen viiden vuoden aikana lähestulkoon kaikki vapaa-aikani on mennyt näiden kahden kirjan työstämiseen.

Räjähdesektorin asiantuntija

Kyösti on tehnyt pitkä uran Puolustusvoimissa. CNC-koneistajana siviilissä 1980-luvulla työuransa aloittanut mies siirtyi Puolustusvoimiin 1995. Tuolloin hän aloitti Parkanon pioneerivarikolla lataamotyöntekijänä.

– Vuonna 1998 aloitin sotilasammattihenkilön virassa Koeampumalaitoksen Niinisalon Koeasemalla, nykyään Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteessä.  Työskentelin aluksi pari vuotta aseiden parissa asejaoksessa koeampujana. Viimeiset 20 vuotta olen työskennellyt räjähdesektorissa taisteluvälinealiupseerina ja syyskuun alusta lukien taisteluvälinemestarina.

Asiantuntijan tehtäväkenttä räjähdesektorilla on laaja. Se sisältää muun muassa ampumatarvikkeiden valmistelua koeammuntoihin, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden olosuhdetestausta, räjäytystestejä, ammunnoissa ja testeissä toimimattomiksi jääneiden tarvikkeiden raivauksia, ammuntojen tähystystehtäviä ja ruudin haihtumamittausta.

– Olen lisäksi toiminut vuodesta 2017 alkaen räjähdesektorin varajohtajana. Tämä työ sisältää työaikasuunnittelua ja muuta henkilöstöalan työtä.

Monipuolisen asiantuntijan työpaikat sijaitsevat kolmella eri paikkakunnalla. Niinisalon lisäksi Kyösti tekee työtään Helsingin Katajaluodossa ja Keuruun Vuorisjärvellä.

Kyösti arvostaa työtään ja nauttii laajasta tehtäväkentästään.

– Mieluisaksi työn tekee hyvät työkaverit ja laaja tehtäväkenttä. Työ joukko-osastossamme on kuitenkin tiimityötä, jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Niinisalon toimipisteen hyvä yhteishenki ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa kaiken tämän.

Kyösti arvostaa myös työnantajan tarjoamaa koulutusta. Hän on päässyt suorittamaan virkaurakurssit ja erilaisia ampumatarvikkeiden ja aseiden käsittelyyn oikeuttavia kursseja. Mestarikurssin hän suoritti tänä vuonna.

– Mikään koulutus ei ole koskaan turhaa ja on hieno asia, että Niinisalon toimipisteen johto on aina suhtautunut kannustavasti aliupseerien koulutukseen.

Kyöstillä on vielä joitakin vuosia työuraa jäljellä Puolustusvoimissa. Myös uusien kirjojen kirjoittaminen kiinnostaa.

– Tulevaisuus näyttää tuleeko lisää kirjoja. Ensin pitäisi löytää hyvä aihe, sillä kustannussopimuksen saaminen on erittäin vaikeata. Ei riitä, että on hyvin kirjoitettu käsikirjoitus pitää olla myös aihe, josta kustantaja kiinnostuu. Kustantaja katsoo vain käsikirjoituksen markkina-arvoa ja näin moni hyvä käsikirjoitus hylätään.

Haastattelu ja kuvat Pekka Jokisalo