Puhdas sisäilma työkyvyn tukena

Työnantaja on vastuussa työntekijöidensä terveydestä. Puolustusvoimat on työnantaja/toiminnanharjoittaja, jolloin terveyshaittaepäilyn selvittämiseen liittyvien toimenpiteiden käynnistämisestä vastaa ensisijaisesti toiminnasta vastaava hallintoyksikkö. Selvitystyö pitää käynnistää mahdollisimman nopeasti (TSL 27§).

Herätteenä selvitystyölle voi olla kiinteistön käyttäjän, kiinteistönhoidon, terveydenhoidon tai viranomaisen havainnot (epäily ongelmasta tai näkyvä vaurio) tai oireilevan henkilön ilmoitus.

Kenelle ilmoitetaan?

– varusmiehet suoranaiselle esimiehelle, varusmiestoimikunnalle tai suoraan yksikön vääpelille

– palkattu henkilökunta lähiesimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai työ- ja palvelusturvallisuuspäällikölle (TPT)

Ilmoittaminen tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti esimerkiksi poikkeamalomakkeella.

Huonon sisäilman syyt ja seuraukset

Sisäilmaongelmia esiintyy, jos ilma on liian kylmää, kuumaa, vetoista, tunkkaista tai ilma on likaista. Esimerkiksi sisäilman kuivuus aiheuttaa pölyn leviämistä sekä silmien ja limakalvojen kuivumista, joista seurauksena voi olla hengityselinsairauksia ja allergioita. Vuosien varrella havainnot puutteellisesta ilmanvaihdosta ovat johtuneet varaston muuttamisesta toimistoksi, kasarmiin on majoitettu liikaa ihmisiä ja varusteita on kuivattu tuvissa ja varustekaapeissa.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2018) mukaan Suomessa lähes 40 prosenttia kokee työpaikan sisäilman haitalliseksi. Syiksi ilmoitetaan huono ilmanvaihto ja home. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) koordinoimassa sisäilmaohjelmaa varten tehdyssä tutkimuksissa ilmenee, että Suomessa erityisenä ongelmana on radioaktiivinen alkuaine radon, jonka pitoisuudet ovat Euroopan suurimpia. Sen sijaan kosteus- ja homevauriot ovat yleisimpiä Keski- ja Etelä-Euroopassa kuin Pohjoismaissa ja Suomessa.

Pitkään jatkuvassa tai voimakkaassa altistuksessa voi esiintyä myös yleisoireita kuten päänsärkyä, väsymystä ja kuumeilua sekä tavanomaista enemmän hengitystieinfektioita. Sisäilmaa on syytä epäillä ongelmien aiheuttajaksi, jos oireet selvästi liittyvät tietyssä rakennuksessa oleskeluun ja häviävät kun oireilusta kärsinyt viettää aikaa muualla. Pahimmillaan pitkään sisäilmaan altistuneena voi seurauksena olla ammattitauti tai palvelussairaus esimerkiksi astma.

Ammattitaudin ja palvelussairauden osoittaminen on hankalaa sisäilma-asioissa koska samanlaisia oireita aiheuttavia syitä on muitakin. Samassa tilassa työskentelevät kokevat eri tavalla sisäilman mahdolliset puutteet. Osa saa saman tien oireita kun taas toiset eivät huomaa oireilevansa ollenkaan. Tämä taasen voi aiheuttaa oireilevalle psyykkisen paineen kun hän on huolissaan omasta terveydestä. Asiaan vakavasti suhtautumalla ja systemaattisella viestinnällä on suuri vaikutus ihmisen mielialaan ja onnistuessaan oikea viestintä vähentää psyykkistä kuormitusta. Kuin myös se tieto, että asioille tehdään oikeasti jotakin, on omiaan vähentämään huhupuheita ja epäluuloa työpisteissä joissa havaittuja ongelmia on.

Ongelmien vähentäminen

Sisäilman parantamisen toimenpiteitä voivat olla muun muassa rakenteelliset uudistukset ja aikaisempien virheiden korjaaminen (esimerkiksi kosteus- ja homevauriot) myös ilman epäpuhtauksien vähentäminen siivousta tehostamalla, lämpötiloja säätämällä optimaalisiksi, ilmanvaihtokanavien putsaamisella ja varmistamalla ilmanvaihtolaitteiden toimivuus ja säätöjen oikeellisuus.

Työtilojen suositeltava lämpötila riippuu

– työn raskaudesta

– työntekijän vaatetuksesta

– ilman virtausnopeudesta

– ilman kosteudesta

Lämpötilasuositukset:

– kevyt istumatyö 21 – 25 C

– muu kevyt työ 19 – 23 C

– keskiraskas työ 17 – 21 C

– raskas työ 12 – 17 C

Hyvänä suhteellisena kosteuden arvona pidetään noin 40 %.

Lähteet:

>> Työsuojelu.fi (Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu)(avautuu uuteen ikkunaan)

>> Turvallisuusuutiset.fi(avautuu uuteen ikkunaan)

Sisäilman laadun hallinta (PEKOULOS)