Puolustusratkaisumme kestää paineet

Komentaja näkee, että Suomella on kokoonsa nähden vahva puolustuskyky. Se on hänen mukaansa tärkeää koko pohjolan vakauden kannalta.

– Puolustusvoimat on panostanut valmiuteen viime vuosina. Olemme perustaneet uusia joukkotyypejä ja laittanut rahaa materiaaliseen käytettävyyteen. Samanaikaisesti olemme kehittäneet kyber- ja tiedustelukykyjä sen mukaisesti kun puolustusselonteossa on linjattu. 

Komentaja näkee, että Suomella tulee olla kyky muodostaa oikea tilannekuvat ja toimia sen mukaisesti proaktiivisesti. Reaktiivisella toiminnalla ei enää pärjätä. Hän näkee myös, että puolustusvoimien tulee edelleen kehittää valmiuksiaan myös hybridihaasteisiin.

– Tarvitsemme terävää kärkeä, joka perustuu moderniin teknologiaan. Tarvitsemme lisäksi laajan reservin, jossa on perinteisempiä kykyjä. Vaikka teknologia kehittyy, se ei poista konventionaalisen sodankäynnin tarvetta. 2020-luvun loppuun mennessä lähtökohtana on, että meillä on tasapainoinen puolustusjärjestelmä, jossa eri osiot on huomioitu.

Suomen malli lähtee kokonaisturvallisuuskonseptista. Sen yksi osa on puolustusjärjestelmä. Suomen malli vastaa Kivisen mukaan nykyisiin ja tulevaisuudessa nähtävissä oleviin turvallisuushaasteisiin.  Kivinen korostaa, että viranomaisten yhteistoiminta tulee jatkossa olemaan yhä tärkeämpää ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien monialaisten ja moniulotteisten uhkien torjunnassa.

– Meidän tulee viedä sellaista kehitystä eteenpäin, että saamme viranomaisten välistä suunnittelu- ja toimeenpanokykyä tulee saada vielä nykyistä paremmaksi, etenkin täällä keskushallintotasolla.

Kansainvälinen toimointa palvelee kansallista suorituskykyä

Hallitusohjelman mukaan osallistuminen vaativaan kansainväliseen harjoitustoimintaan on keskeinen osa puolustusyhteistyötä. Kivisen mukaan Suomi harkitsee harjoituksiin osallistumista tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen, Suomen omien intressien ja harjoituksista saatavan hyödyn pohjalta.

– Sotilaallisen yhteistyön tulee palvella kansallisen suorituskyvyn kehittämistä. Harjoittelun tulee parantaa edellytyksiämme puolustusvoimien kolmannen ja neljännen tehtävän (kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta) suorittamiseen.

Kivinen korostaa, että kansainvälisen yhteistyön tulee olla kustannustehokasta.

– Olemme viime vuosina tunnistaneet ne harjoitukset, jotka palvelevat meitä parhaiten ja joissa haluamme olla mukana. Harjoitusmäärät eivät tule kasvamaan nykyisestä.

Lainsäädäntö antaa hyvän pohjan kehittämiselle

Komentaja näkee, että edellinen hallitus teki mittavan uudistuksen puolustusvoimien toimintaa koskevien lakien kanssa. Nämä uudistukset ovat mahdollistaneet puolustusvoimille tehokkaan valmiuden kehittämisen.

– Esimerkiksi asevelvollisuuslakia säädettiin niin, että voimme kutsua lyhyellä varoitusajalla reserviläisiä palvelukseen.

Nykyisen hallituksen pöydällä olevista, Puolustusvoimille tärkeistä lakimuutoksista, Kivinen nostaa esille puolustushallinnon toimitilojen omistajuuden hallintaa koskevan lainsäädännön. Hallitusohjelman mukaan Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt. Uudistuksen tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua.

Kivinen pitää tärkeänä, että Suomen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut puolustusselonteon resurssilinjauksiin.  Hallitusohjelmaan on myös kirjattu lisärahoitusta henkilöstön lisäämiseksi 100 henkilöllä. Nykyinen henkilöstömäärä on Kivisen mukaan kuitenkin vähimmäismäärä. Säästömahdollisuuksia nykyisissä rakenteissa hän ei näe.

– Ymmärrämme hyvin kun katsomme yhteiskunnan yleistä näkymää, että julkishallintoon ei ensi vuosikymmenellä ole lisää väkeä laitettavana. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kehitettävä omia toimintatapojamme etenkin hallinnollisella puolella siten, että digitalisaation avulla saamme vapautettua väkeä ydintehtäviin.

Kivisen komentajakauden varmasti näkyvin ja suurin yksittäinen asia on hävittäjähankinta.  Komentaja muistuttaa, että strategisissa hankkeissa puolustusvoimien rooli on toimia hankkeen sotilaallisena asiantuntijana. Puolustushallinto tekee poliittisille päätöksentekijöille esityksen hankittavasta hävittäjästä ja niiden määrästä. Hallitus tekee lopullisen hankintapäätöksen. Eduskunta päättää hankkeen rahoituksesta.

Hankintapäätös tehdään 2021. Hankintapäätöksen jälkeen puolustusvoimille tulee komentajan mukaan eräänlainen tarkistuspiste, jossa arvioidaan miten hankinta tulee vaikuttamaan ensi vuosikymmenen lopun puolustusvoimiin. 

Keskustelu asevelvollisuudesta jatkuu

Puolustusvoimain komentaja on luottavainen suomalaisen asevelvollisuuden jatkuvuuteen.  Hän näkee, että tällä hallituskaudella asevelvollisuudesta tullaan yhteiskunnassa käymään kohtuullista keskustelua.

– Hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisiin tarpeisiin. Sotilaallinen maanpuolustus tarvitsee kansalaisten hyväksymän asevelvollisuuden. Nykymallille on kovin vankka kansan tuki ja laaja yhteiskunnallinen asema.  Uskon, että suomalaiset ovat jatkossakin valmiita antamaan kortensa kekoon maan puolustamiseksi.

Hallitus tulee asettamaan kautensa alussa laajapohjaisen parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Kivinen toivoo, että selvitysten ja keskustelun lopputuloksena tulisi ihan konkreettisia malleja näistä vaihtoehtoisista malleista. Muuten keskustelu saattaa komentajan mielestä jäädä yleiselle tasolle eikä asiassa päästä eteenpäin.

Asevelvollisuutta tulee Kivisen mukaan kuitenkin kehittää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Hän pitää tärkeänä asevelvollisten sähköisten palveluiden sekä koulutusjärjestelmän kehittämistä.  Myös asevelvollisten arjen sujuvoittaminen on tärkeää.

– On tärkeää, että viemme koulutusjärjestelmää ensi vuosikymmenelle ennakoivasti. Järjestelmän tulee palvella nuorten toimintatapoja.

Vuoden 2020 alusta lukien Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tähän asti tuottama vapaaehtoinen reserviläisten sotilaallinen koulutus siirtyy puolustusvoimien vastuulle. Kivinen näkee muutoksessa paljon mahdollisuuksia.

– Tämä mahdollistaa meille vapaaehtoisen potentiaalin paremman hyödyntämisen. Saamme tämän resurssin paremmin integroitua paikallispuolustuskonseptiin. Kun samalla vahvennamme aluetoimistoja, reserviläiset saadaan jatkossa paremmin sijoitettua puolustusvoimien kannalta järkevästi kriisiajan tehtäviin.