Siir­ry si­säl­töön

Vir­ka­mies on lo­man­sa an­sain­nut

Jo­kai­sel­la vir­ka­mie­hel­lä on oi­keus pal­kal­li­seen vuo­si­lo­maan. Loman tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa pa­lau­tu­mi­nen pi­dem­män työ­jak­son ai­heut­ta­mas­ta kuor­mi­tuk­ses­ta.

Loma ede­saut­taa myös vir­ka­mie­hen Ammattisotilas_vuosiloma2_Kuva_RikuRissanentyön ja perhe-​elämän sekä muun elä­män yh­teen­so­vit­ta­mis­ta. Vuo­si­lo­ma­jär­jes­tel­mäm­me pe­rus­tuu an­sain­ta­pe­ri­aat­teel­le.  Tämä tar­koit­taa sitä, että te­ke­mäl­lä työtä tai ole­mal­la muu­toin työ­nan­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä vir­ka­mies an­sait­see lomaa. 

Lo­man­mää­räy­ty­mis­vuo­si on 1.4. al­ka­va ja 31.3. päät­ty­vä ajan­jak­so. Vuo­si­lo­ma­päi­vien määrä las­ke­taan tämän ajan­jak­son ai­ka­na pal­vel­luis­ta täy­sis­tä lo­ma­mää­räy­ty­mis­kuu­kausis­ta. Täysi lomanmääräytymiskuu-​kausi on sel­lai­nen ka­len­te­ri­kuu­kausi jol­loin vir­ka­mies on ollut vi­ras­sa tai vir­ka­suh­tees­sa vä­hin­tään 18 ka­len­te­ri­päi­vää.   Lo­ma­kausi on 1.6. al­ka­va ja 30.9. päät­ty­vä ajan­jak­so.

Ta­voit­tee­na yh­den­jak­soi­nen loma

Työ­nan­ta­ja pyr­kii myön­tä­mään lomat yh­den­jak­soi­se­na ja täy­si­nä ka­len­te­ri­viik­koi­na. Lo­mas­ta on an­net­ta­va 20 päi­vää lo­ma­kau­del­la, yh­den­jak­soi­se­na. Poik­kea­mat 20 lo­ma­päi­vän yh­den­jak­soi­suu­des­ta on erik­seen so­vit­ta­va yh­des­sä vir­ka­mie­hen kans­sa.  Jos työ­nan­ta­ja ja vir­ka­mies so­pi­vat ly­hem­mäs­tä lo­ma­jak­sos­ta lo­ma­kau­del­la, vä­hin­tään 10 lo­ma­päi­vää tulee kui­ten­kin suun­ni­tel­la pi­det­tä­väk­si yh­den­jak­soi­se­na lo­ma­kau­del­la. Tämän ylit­tä­vä loman osa voi­daan pitää yh­des­sä tai useam­mas­sa jak­sos­sa.

Työ­nan­ta­ja mää­rit­te­lee vuo­si­lo­man ajan­koh­dan kuul­tu­aan ensin vir­ka­mies­tä. Vuo­si­lo­ma­suun­ni­tel­ma on laa­dit­ta­va ja vah­vis­tet­ta­va etu­kä­teen. Ennen suun­ni­tel­man vah­vis­ta­mis­ta on hen­ki­löl­le va­rat­ta­va ti­lai­suus esit­tää mie­li­pi­teen­sä loman ajan­koh­das­ta ja otet­ta­va se mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan huo­mioon nou­dat­taen tas­a­puo­li­suut­ta hen­ki­lös­tön lo­mien si­joit­te­lus­sa.  Työ­nan­ta­jan on vuo­si­lo­ma­suun­ni­tel­maa laa­ties­saan otet­ta­va huo­mioon, että vuo­si­lo­mis­ta on mah­dol­li­sim­man vähän hait­taa hal­lin­to­yk­si­kön sään­nöl­li­sel­le toi­min­nal­le.

Vir­ka­mie­hel­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti oi­keus luot­taa sii­hen, että vuo­si­lo­man saa pitää suun­ni­tel­tu­na ajan­koh­ta­na. Vah­vis­te­tus­ta vuo­si­lo­ma­suun­ni­tel­mas­ta voi­daan poi­ke­ta vain so­pi­mal­la, ellei ky­sy­myk­ses­sä ole erit­täin pai­na­va syy. Tämän syyn tulee liit­tyä jul­ki­sen val­lan käyt­töön tai sen on vält­tä­mä­tön­tä jul­ki­syh­tei­sön lais­sa sää­det­ty­jen ter­vey­teen ja tur­val­li­suu­teen liit­ty­vien teh­tä­vien hoi­ta­mi­sek­si.

Vir­ka­mie­hel­lä on oi­keus saada kor­vaus­ta mi­kä­li vah­vis­te­tun vuo­si­lo­man siir­tä­mi­ses­tä tai kes­keyt­tä­mi­ses­tä ai­heu­tuu vir­ka­mie­hel­le va­hin­koa. Täl­lai­nen va­hin­ko on esi­mer­kik­si mat­ka­lip­pu­jen pe­ruun­tu­mi­ses­ta tai ma­joi­tuk­sen pe­ruun­tu­mi­ses­ta syn­ty­neet kulut. Syn­ty­nyt kulu on aina pys­tyt­tä­vä osoit­ta­maan to­sit­teil­la.

Jos sai­ras­tut vuo­si­lo­mal­la

Ar­ki­päi­vät ku­lut­ta­vat vuo­si­lo­maa. Ar­ki­päi­vik­si ei lueta lau­an­tai­ta, sun­nun­tai­ta, kir­kol­li­sia juh­la­päi­viä, jou­lu­aat­toa, ju­han­nusaat­toa ja itsenäisyys-​ ja va­pun­päi­vää. Ta­val­li­sel­la ka­len­te­ri­vii­kol­la vuo­si­lo­maa kuluu viisi ar­ki­päi­vää. Lo­ma­viik­ko­jen vä­liin jää­vät lau­an­tait ja Ammattisotilas_vuosiloma3_Kuva_RikuRissanensun­nun­tait kuu­lu­vat lo­maan, vaik­ka eivät ku­lu­ta vuo­si­lo­ma­päi­viä. Jos vuo­si­lo­ma si­säl­tää kaik­ki so­pi­muk­sen mu­kai­set ar­ki­päi­vät on se ka­len­te­ri­vii­kon pi­tui­nen, ellei vir­ka­mie­hen suos­tu­muk­sel­la hä­nel­le ole mer­kit­ty työ­vuo­roa vii­kon­lo­pul­le.  Tämä vaa­tii siis aina vir­ka­mie­hen suos­tu­muk­sen. Sama kos­kee myös muuta ka­len­te­ri­vii­kon pi­tuis­ta lo­ma­päi­väl­lä al­ka­vaa ja päät­ty­vää jak­soa jonka kaik­ki ar­ki­päi­vät ovat vuo­si­lo­ma­päi­viä.

Mi­kä­li vir­ka­mies on sai­raus­lo­mal­la vuo­si­lo­man al­kaes­sa, täy­tyy vir­ka­mie­hen muis­taa pyy­tää vuo­si­lo­man siir­toa. Sil­loin vir­ka­mies ei me­ne­tä vuo­si­lo­ma­päi­viä vaan ne saa sääs­tet­tyä pi­det­tä­väk­si myö­hem­min. Sama pätee sai­ras­tu­mi­seen vuo­si­lo­man ai­ka­na. Vir­ka­mie­hen on il­moi­tet­ta­va sai­raus­lo­mas­ta työ­nan­ta­jal­le vii­vy­tyk­set­tä työ­ky­vyt­tö­myy­den to­tea­mi­sen jäl­keen. Vir­ka­mie­hen tulee toi­mit­taa työ­nan­ta­jal­le lää­kä­rin­to­dis­tus sai­raus­lo­mas­ta.

Au­rin­koi­sia loman suun­nit­te­lu­ke­le­jä ja hyvää al­ku­vuot­ta.


Teks­ti ja kuvat: Riku Ris­sa­nen

Maa­voi­mien pää­luot­ta­mus­mies

  • Aliup­see­ris­ton palk­kaus

    Aliup­see­rei­den ja me­kaa­nik­ko­jen palk­kaus muo­dos­tuu teh­tä­vä­koh­tai­ses­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­seen suo­riu­tu­mi­seen pe­rus­tu­vas­ta pal­kan­osas­ta. Li­säk­si eri teh­tä­viin liit­tyy li­sä­palk­kioi­ta ja työ­ai­ka­pe­rus­tei­sia kor­vauk­sia.

  • Mihin jä­sen­mak­su­ni käy­te­tään?

    Jä­sen­ten mak­sa­mal­la jä­sen­mak­sul­la, 1,2 % palk­ka­sum­mas­ta, mah­dol­lis­te­taan jä­se­nyh­dis­tys­ten ja koko Aliup­see­ri­lii­ton toi­min­ta. Jä­sen­mak­su­tu­los­ta mer­kit­tä­vä määrä tulee pai­kal­li­syh­dis­tys­ten käyt­töön. Aliup­see­ri­lii­ton vuo­den 2018 bud­je­tis­sa tämä määrä oli yh­teen­sä noin 100 000 euroa.

  • Aliup­see­rien teh­tä­vään mää­rää­mi­nen

    Aliup­see­rien teh­tä­vään mää­rää­mi­ses­tä ja vir­kaan siir­tä­mi­ses­tä sää­de­tään Puo­lus­tus­voi­mis­ta an­ne­tuis­sa lais­sa ja ase­tuk­ses­sa. Puo­lus­tus­voi­mien teh­tä­vään­ko­koon­pa­no vah­vis­te­taan tu­los­yk­si­köit­täin vuo­sit­tain toi­meen­pa­noa­sia­kir­jas­sa. Sen tar­kis­ta­mi­nen on osa hen­ki­lös­tö­hal­lin­non suun­nit­te­lu­pro­ses­sia.