Siirry sisältöön

Kouluttautuminen kannattaa

Tornin etusivulla kannustetaan aliupseereita hakeutumaan Basic Leader Course (BLC) –kurssille. Sotakoulut ovat tuottaneet täydennyskoulutuskalenterinsa ensi vuodelle ja joukko-osastojen koulutussihteerit etsivät opiskelijoita ulkomailla tapahtuviin koulutuksiin.

Myös aliupseerien Ammattisotilas_kouluttautuminen-kannattaa_Kuva_Asta-Ruuskanensotilasammatillisiin opintoihin – jokaisen aliupseerin virkauraan kuuluviin opintoihin – kaivataan opiskelijoita.

Kouluttautuminen kannattaa. Esimiehet tietävät, että käydyt kurssit tuottavat osaavampia työntekijöitä. Työntekijät tietävät, että kursseilta saa uutta osaamista ja uusia näkökulmia työhön. Samalla syntyy ihan uusi arvostus työkaverin työtä kohtaan. Koulutuksessa ei ole kyse ole pelkästään yksittäisen aliupseerin ammattitaidon rakentamisesta, vaan koko organisaation osaamisen kehittämisestä.

Puolustusvoimien tarjoama täydennyskoulutus on laadukasta ja tuottaa osaamista. Aliupseerit kasvavat ammattilaisiksi kuljettuaan työnantajan tarjoaman koulutuksen kokonaisvaltaisen tien. Teoriaosaaminen tulee sotakouluista, paikallinen erityistuntemus työpaikkaohjaajilta. Oman alan erikoisosaaminen syntyy kokeneempien tutoreiden avustuksella. Tätä kaikkea sovelletaan käytännön työtehtäviin. Tämä ”oravanpyörä” kun kierretään tarpeeksi monta kertaa siirtyen portaittain vaativampiin koulutus- ja asiakokonaisuuksiin, on talon sisältä vaikeaa löytää ammattitaitoisempaa sotilasta.

Mikä on kouluttautumisen esteenä? 

Kurssille osallistuminen vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. Oli kurssi sitten viikon mittainen tai puoli vuotta kestävä, vaati se aina suunnittelua niin työnantajalta kuin työntekijältä itseltään. Oma elämä on järjestettävä sellaiseksi, että se mahdollistaa opiskelun useimmiten toisella paikkakunnalla. Joskus jopa oman maan rajojen ulkopuolella.

Työnantaja on tehnyt järjestelmällisesti työtä perusopintoihin hakeutumisen eteen. Koulutusnormi on kirjoitettu niin, että se pakottaa opintoihin. Aliupseerien palkkausjärjestelmä palkitsee perustason opinnot suorittaneita aliupseereja. Tämä työ tuottaa hedelmää, sillä tulevan kevään perustason yhteisiin opintoihin on osallistumassa yli 170 nuorta aliupseeria.

Nyt työnantajalta ja työntekijöiltä vaaditaan toimia yleistason opintoihin hakeutumisen edistämiseksi. Opintoihin toki hakeudutaan, muttei lainkaan siinä määrin kuin perustason opintoihin. Pahimmillaan kurssi jätetään suorittamatta koska ansiotaso laskee kurssin aikana.  Ei osata nähdä opintojen suorittamisen mukanaan tuomaa mahdollisuutta edetä paremmin palkattuihin tehtäviin. Työpisteiden esimiehet eivät aina tue opintoihin hakeutumista. Joskus esimiehet haluavat pitää aliupseerinsa työpisteillään tekemässä töitä, ettei hankaliin sijaisuusjärjestelyihin tarvitse ryhtyä. Voiko olla, että joku esimies on sitä mieltä, etteivät opinnot tuota riittävästi panokseen verrattuna?

Koulutusjärjestelmämme on todettu hyväksi ja toimivaksi, mutta kehittämistarpeita syntyy koko ajan. Toimintaympäristö muuttuu, henkilöstörakenne muuttuu, koulutusmenetelmät kehittyvät ja kansainvälinen yhteistoiminta arkipäiväistyy.

Pidetään koulutustarjontaa selatessa mielessä, että Puolustusvoimien uudet hankkeet vaativat henkilöstöä, joka on mukana hankkeiden kehittämisessä, vastaanotossa ja käyttämisessä. Hankkikaamme osaaminen näitä tehtäviä varten ajoissa, ettei jäädä nuolemaan näppejämme jaettaessa tehtäviä joita mekin olisimme voineet hoitaa.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Tapaturma työtehtävissä

    Työssä voi syntyä vamma, jota Valtiokonttori ei korvaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvaus voidaan evätä, jos tapaturman määritelmä ei täyty. Puolustusvoimat on laajentanut sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vammojen tutkimuksen ja hoidon osalta.

  • Mikä ihmeen virastoerä

    Keväällä käytiin virastoeräneuvottelut, joissa saavutettiin neuvottelutulos vuoden 2018 virastoerän kohdentamisesta. Mikä se virastoerä oikeastaan on ja miten sen kohdentamisesta neuvotellaan?

  • Tavoitteena toimiva urakierto

    Pääesikunta on julkaissut 21.9.2021 kehityskeskustelukierrosta 2021 – 2022 ohjaavan käskyn AR14534. Käsky antaa perusteita niin esimiehille kuin työntekijöillekin kehityskeskusteluun valmistautumisesta ja läpiviemisestä.