Yhteistoiminnassa asioita eteenpäin
Tauoilla, työn lomassa tai kahvipöydissä käydään usein keskustelua asioista, jotka omassa työssä tai työympäristössä vaatisivat muutosta tai parannusta. Monesti keskusteluissa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

Jotkut keskustelussa esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, jotka työnantajan toivotaan tunnistavan ja puuttuvan niihin. Monesti nämä keskustelut jäävät valitettavasti työpisteille eivätkä kehitysehdotukset ja huolen aiheet päädy työnantajan tietoon. On tärkeää, että jokainen tuntee vaikuttamisen polun, eli miten asioita ja kehitysehdotuksia saadaan työantajan tietoon ja niihin voidaan siten saada muutosta.
Yhteistoiminnan perustana on Valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Toiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja tuottaa työnantajalle kaikki oleellinen tieto päätöksenteon tueksi. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat. Asioita voidaan tuoda yhteistoimintamenettelyyn sekä työnantajan että henkilöstön aloitteesta.

Työnantajalla on työnjohto-oikeus työelämässä. Eli työnantaja päättää kuka työt tekee sekä miten ja missä ne tehdään. Yhteistoiminnalla ei ole tarkoitus rajoittaa työantajan oikeutta tehdä päätöksiä ja ohjata toimintaa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tukea työnantajaa päätöksenteossa. Se on keskustelua ja asioiden esiin tuomista ennen päätöksentekoa.
Miten minä voin vaikuttaa?
Puolustusvoimien yhteistoimintaelimet toimivat kolmella tasolla: keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Työyhteisössä havaittujen epäkohtien ja työhön liittyvien kehitysehdotusten eteenpäin vieminen käynnistyy yleensä paikallistasolta.
Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Jotta asioita saadaan yhteistoimintaelimen käsiteltäväksi, ne tulee saattaa yhteistoimintaelimen edustajan tietoon. Yhteistoimintaelimen edustajien lisäksi myös paikallinen luottamusmies on hyvä yhteyshenkilö ja yleensä hän on itsekin paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen. Luottamusmies osaa opastaa ja tukea siinä, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin; onko yhteistoimintaelin paras vaihtoehto vai onko vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jotkut asiat ovat sellaisia, että niiden eteenpäin vieminen esimerkiksi luottamusmiehen tai työ- ja palvelusturvallisuustoimikunnan kautta on tarkoituksenmukaisempaa.
Yksittäisen jäsenen ei siis tarvitse miettiä sitä, mikä on oikea kanava asian eteenpäin viemiseksi vaan tärkeintä on tuoda asia joko luottamusmiehelle tai yhteistoimintaelimen edustajien tietoon. Otetaan siis rohkeasti asioita esille ja tuetaan työantajaa hyvien ja kestävien päätösten tekemisessä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Jäsenen aloitteet edustajistoon
Kun yksittäinen jäsen haluaa parannusta palvelussuhteen ehtoihin tai työn tekemiseen liittyviin asioihin, hän ottaa yhteyttä yhdistyksensä toimijoihin. Yhdistyksen avulla asia voi ratketa paikallisesti tai sitten yhdistys jalostaa oman jäsenensä ajatuksen aloitteeksi Aliupseeriliiton edustajiston kokoukseen.
-
Edunvalvojat koulutukseen
Aliupseeriliitto järjestää vuoden 2017 aikana 12 ammattiyhdistyskurssia ja kaksi järjestötoimintakurssia. Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä järjestötoiminnan peruskurssin ja puheenjohtajien neuvottelupäivät.
-
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma työn alla
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuolto on toimintaa, jonka järjestää ja kustantaa työnantaja ja joka tukee työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuolto edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja.