Siirry sisältöön

Edunvalvontarintamalta

Varma syksyn merkki on budjettikäsittelyn alkaminen eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksessä on maanpuolustuksen kannalta positiivisia elementtejä. Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät jotakuinkin ennallaan, eli nykyinen toiminnan taso säilyy.

Kertausharjoitusvuorokausien määrä pidetään kuluvan vuoden tasolla. Myös varusmiesten sotaharjoitusperusteisten maastovuorokausien määrä säilyy lähes muuttumattomana.

Positiivinen viesti henkilöstön kannalta on sadan henkilötyövuoden lisääminen vuonna 2019. Määrä ei riitä poistamaan henkilöstövajetta kentällä, mutta hyvä alku se on. Budjettiin on kirjattu puolustusselonteosta tuttu asia. 12000 henkilötyövuotta on ehdoton minimi, tämän alle ei henkilöstön määrä saa laskea. Suunta on oikea. Puolustusvoimauudistuksessa leikattiin henkilöstön määrää liikaa tehtäviin nähden.

Aliupseeriliitto oli kutsuttuna asiantuntijana Eduskunnan puolustusvaliokunnassa kun hallinnonalan talousarviota käsiteltiin. Siellä tuntui vallitsevan vahva ymmärrys siitä, että tämä sata tehtävää on vasta hyvä alku. Merkillepantavaa on, että tällainen käsitys tuntui vallitsevan yli puoluerajojen.

Toivottavasti samankaltainen yksituumaisuus vallitsee myös eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2019. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on löydettävä keinot henkilöstömäärän hallittuun kasvattamiseen edelleen. Puolustusministeri esitti, että henkilöstön määrästä tulisi tehdä parlamentaarinen selvitys. Tällaisen selvityksen tekeminen on ihan perusteltua. Sillä saataisiin varmasti lisättyä kansanedustajien tietoisuutta henkilöstötarpeista. Lisäksi se myös sitouttaisi parlamentaarikot toimimaan selvityksen tulosten mukaisesti.

Pääesikunnan johtama henkilöstösuunnittelu opistoupseeripoistuman korvaamiseksi etenee. Elokuussa oli väliesittely henkilöstöjärjestöille ja tämän jälkeen puolustushaarat saivat tarkennetut ohjeet työn jatkamiseksi. Suunnitelmasta voi todeta että se on hyvin johdonmukainen aiemmin tiedossa olleisiin suunnitelmiin verraten. Mitään isoja heilahduksia suuntaan tai toiseen ei ole näköpiirissä.

Aliupseeristo on edelleen suurin henkilöstöryhmä kenelle tehtäviä tulee. Opistoupseereita on palveluksessa vuoteen 2037 saakka. Tällä hetkellä heitä on vielä noin 1500. Vaativimmat OTV 7 ja 8 tehtävät pidetään mahdollisimman pitkään opistoupseereilla. Aliupseerit tulevat sijoittumaan tulevaisuudessakin muun muassa esikuntatehtäviin. Yksikön vääpelin tehtävät säilyvät aliupseerin tehtävinä. Suunnitelma valmistuu vuoden lopulla. Kerromme siitä enemmän, kun suunnitelma on valmis.

Värikästä syksyä kaikille lukijoille!


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

  • Henkilöstöasioiden karumpi arki

    Puolustusvoimissa eri henkilöstöön kohdentuvat järjestelmät ovat laajasti käytössä ja ne toimivat järjestelmätasolla pääosin hyvin. Kehityskeskustelut, henkilöstöhallinto, eri osallistumisjärjestelmät ja palvelussuhteen ehtojen soveltaminen palkkausjärjestelmineen on ohjeistettu ja organisoitu perusteellisesti.

  • Nokkakolariin henkilöstön kanssa?

    Suomi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi kesäkuussa. Matka kohti täysjäsenyyttä on edennyt ripeästi. Vain seitsemän jäsenmaata ei ole tätä kirjoitettaessa ratifioinut Suomen hakemusta.

  • Virkaehtosopimuskierros käynnistyi

    Syksyllä 2019 alkanut työmarkkinakierros on osoittautunut juuri niin hankalaksi, kuin pahimmillaan pelättiin. Työtaisteluiltakaan ei ole vältytty. Työnantajaleiri on marssinut neuvottelupöytiin lukuisin heikennysesityksin.