Maanpuolustussoittokunnat – Uhka vai mahdollisuus?
Artikkelin tarkoituksena on maanpuolustussoittokuntien toiminnan avaaminen ja selvittää, millaisia mahdollisuuksia se antaa eri tahoille ilman pelkoa erilaisista kilpailuasetelmista tai toisten työn aliarvostamisesta. Tämä kehityskulku voidaan nähdä joko uhkana tai toivottavasti ennen kaikkea mahdollisuutena, jolla voidaan yhdessä tukea maanpuolustustahdon kehittämistä puolustusvoimien sotilassoittokuntien kanssa.
Maanpuolustussoittokunnat ovat tulleet jäädäkseen Puolustusministeriön selkeiden tehtäväksi antojen mukaisesti. Ne ovat osa laajenevaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Toiminnallaan ne kohottavat maanpuolustustahtoa esiintymällä eri tilaisuuksissa, joista osa sisältyy puolustusvoimien sotilasmusiikkialan soittotoimintasuunnitelmaan. Maanpuolustussoittokunnat eivät korvaa sotilassoittokuntia tai kilpaile niiden kanssa, vaan ovat yksi osa laajenevaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Sotilassoittokuntien kehittäminen nykymuotoiseksi käynnistyi 2000-luvun alkupuolella. Työryhmä sai vuonna 2004 tehtävän kehittää sotilasmusiikkitoimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteita ja käytössä olevia resursseja. Tuolloin todettiin useat pienehköt soittokunnat aikansa eläneiksi sekä taiteellisesti että toiminnallisesti, tiloista puhumattakaan. Kehittämissuunnitelmat eivät tuolloin johtaneet konkretiaan. Puolustusvoimauudistukseen liittyen tuli selkeä tehtävä suunnitella sotilasmusiikkialan organisaatio uusiksi säästövelvoitteineen.
Uudistuksen yhteydessä sotilassoittokunnille saatiin asianmukaiset toimitilat ja riittävän suuret soittokunnat toteuttamaan sotilasmusiikkialalle annettuja tehtäviä. Meillä molemmilla oli mahdollisuus todeta tämä erilaisten tarkastus- ja seurantakäyntien yhteydessä. On ollut ilo ja kunnia seurata aika läheltä tämä erinomainen kehityskulku nykyisten sotilassoittokuntien sekä ammattitaidokkaiksi että visuaalisesti näyttäviksi esityksiksi marssinäytöksineen.
2000-luvun alussa vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli käytännössä vasta alullaan ja haki omia toimintamuotojaan. Jo tuolloin oli eri joukko-osastoilla tai niiden sidosryhmillä erilaisia puhallinorkestereita, jotka esiintyivät tarpeen mukaan eri tilaisuuksissa.
Koko 2000–luvun ajan vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja maanpuolustustahto ovat myös menneet aimo harppauksen eteenpäin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutusvolyymit ovat nousseet huomattavasti. Ihmisten halu osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön on kasvanut. Osa vapaaehtoisista haluavat tuoda oman panoksensa maanpuolustustyöhön musiikillisin keinoin.
MPK:n tarkoituksena on maanpuolustuksen edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin sekä toimia muutoinkin maanpuolustuksen hyväksi. Musiikilla on tässä keskeinen rooli. Strategiansa mukaisesti yhdistys perustaa vapaaehtoisista toimijoista muodostettuja maanpuolustussoittokuntia, jotka muodostetaan eri puolilla Suomea toimivista aktiivisista harrastajapuhallinorkestereista.
Maanpuolustussoittokunta on vapaaehtoisista musiikin harrastajista muodostettu puhallinorkesteri. Sen jonka taustalla on itsenäinen, vakiintuneen toiminnan omaava, aktiiviseen puhallinorkesteritoimintaan keskittynyt rekisteröity yhdistys. Soittokunnan toiminta perustuu yhteistoimintasopimukseen MPK:n ja rekisteröidyn yhdistyksen välillä.
Toimiminen maanpuolustussoittokunnan jäsenenä edellyttää kirjallista sitoumusta. Sitoumus tehdään yksittäisen jäsenen ja soittokunnan kanssa vähintään kahdeksi vuodeksi jatkuen sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana vuoden kerrallaan. Sitoutuvan henkilön on oltava maanpuolustussoittokunnan taustayhteisön (puhallinorkesteri ry) jäsen. Maanpuolustussoittokunnan toiminta on osa sopimuksessa mainitun rekisteröidyn puhallinorkesteriyhdistyksen kokonaisuutta.
MPK:ssa toimintaa ohjaa soittotoiminnasta vastaava koulutuspäällikkö apunaan soittokuntien kapellimestareista muodostettu johtoryhmä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistus
Koulutuspäällikkö Elias Seppälä
Hallintopäällikkö Timo Mustaniemi
Kuvat: Suvi Suovaara
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Mika Tiitisestä Aliupseeriliiton puheenjohtaja
Aliupseeriliiton edustajakokous valitsi Mika Tiitisen puheenjohtajaksi 1.1. alkavalle kaudelle. Kokous valitsi myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokouksessa vahvistettiin liiton strategia kaudelle 2024 – 2027 sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
-
Puheenjohtajien koulutuspäivät
Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajapäiville. Päivien aikana puheenjohtajat saavat ajankohtaista tietoa jäsenten edunvalvontaan ja liiton toimintaan liittyvistä asioista.
-
Vapaaehtoisesti veteraanien tukena
Reservin majuri Antti Roiko-Jokela (68) on tehnyt vapaaehtoistyötä lähes koko aikuisikänsä. Keski-Pohjanmaan veteraanikeräyksen piiripäällikkönä 12 vuotta toiminut mies on veteraani myös reserviläis- ja kiltatyössä.