Siirry sisältöön

Itsenäinen ilmapuolustus 100 vuotta

Ruotsalaisen Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Thulin D – tyyppinen lentokone laskeutui Nils Kindbergin ohjaamana Vaasan kaupungin edustalle jäälle 6.3.1918. Tuosta tapahtumasta katsotaan käynnistyneen Suomen Ilmavoimien taival. Ilmavoimat täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Suomen ilmavoimat on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista ja jopa Englannin kuninkaalliset ilmavoimat on perustettu myöhemmin.

Vuosi 2017 oli itsenäisen Suomen juhlavuosiAmmattisotilas_Ilmavoimat100_2_Kuva_AstaRuuskanen ja tänä vuonna Puolustusvoimat viettää omaa juhlavuottaan. Puolustusvoimien juhlavuosi alkoi Vöyrin sotakoulun juhlallisuuksilla 26.1.2018 ja jatkuu läpi vuoden eri juhlatapahtumilla.

Pohjoismainen yhteistyö merkitsi paljon ilmavoimien alkutaipaleella, sillä ensimmäisten kuukausien aikana saapuneiden koneiden kotimaa oli Ruotsi. Ilmailutoiminta kyettiin järjestämään  ruotsalaisten lahjoitusten ja koulutustuen avulla. Nyt, sata vuotta myöhemmin, ollaan materiaalihankintojen osalta samassa tilanteessa. Yksi vaihtoehdoista Hornet-monitoimihävittäjän korvaajaksi on Jas Gripen. Pohjoismainen yhteistyö on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan osa Puolustusvoimien aliupseereiden arkipäivää. Jos ei suoraan henkilökohtaisella tasolla niin ainakin välillisesti harjoitusten muodossa.

Ilmavoimat on juhlinut satavuotista taivaltaan maaliskuun alkupäivistä lukien. Vuosipäivän pääjuhlia vietettiin Helsingissä säätytalolla ja Ravintola Börssissä. Juhlatilaisuuksissa on pidetty hyviä ja mieleenpainuvia puheita. Muiden muassa ilmavoimien entiset komentajat ovat omiin kokemuksiin pohjautuen läpikäyneet puolustushaaran historiatapahtumia. Puheissa on sivuttu myös ilmavoimien latinankielistä tunnuslausetta ”Quolitas Potentia Nostra”, laadussa on voimamme. Lause kuvaa hyvin sitä tilannetta jossa puolustushaaramme joutuu toimimaan materiaalisesti suhteessa muihin lähialueen Ilmavoimiin. Suomen valtion ei ole eikä tule olemaan mahdollisuutta varustaa ilmavoimia materiaalisesti ylivoimaiseksi omassa turvallisuusympäristössään. Meidän on siksi tultava toimeen pienemmällä materiaalimäärällä. Ilmavoimissa työskentelevien on omissa tehtävissään pyrittävä aina parhaaseen lopputulokseen, jotta työn laadulla voimme voittaa määrälliset heikkoudet ja säilyttää iskukykyisyytemme.

Ilmavoimat on tiivis yhteisö, jossa yhteistyöllä on aina ollut suuri merkitys. Tikkakoskella 5.3.2018 päiväjuhlassa puhunut kenraaliluutnantti Rauno Meriö muistutti myös omaan kokemukseen perustuen, että on tärkeä kuunnella niitä, joilla on kokemusta ja osaamista. Ilmavoimissa ymmärretään, että osaaminen ja kokemus eivät katso henkilöstöryhmää tai sotilasarvoa. Yhdessä tekeminen on ja tulee olemaan aina Ilmavoimien vahvuus. Yhtenäisyydestä ilmavoimista kertovat myös palkitsemiset, joita päiväjuhlassa 5.3.2018 julkaistiin Tikkakoskella. Palkintoja saivat kaikki henkilöstöryhmät ja useat joukko-osastot. Ilmavoimien toimintaan tuntevana on helppo todeta, että Ilmapuolustuksen ja iskukyvyn tuottamisessa olemme kaikki voittajia tai häviäjiä.

Ilmavoimien vuosipäivänä jaettiin koko henkilöstölle Kotkanpojan lentoonlähtö –kirja. Se on hyvä kuvaus vuonna 1918 alkaneisiin kehitysaskeliin Ilmavoimien osalta. Kirjan alussa on nykyisen komentajan kenraalimajuri Sampo Eskelisen osuvat sanat lukijalle: ”Historia ei velvoita, mutta historian ymmärrys edesauttaa työskentelyä kohti parempaa tulevaisuutta”.

Jokaisen aliupseerin ja mekaanikon tulisi perehtyä oman joukon historiaan ja toimintaan, tuntea oman ammattikunnan historiaa, sisäistää sotilaan perusarvot ja pyrkiä tietopohjaa hyödyntäen luomaan parempaa uutta historiaa.

Hyvää juhlavuotta!


Tomi Malkamäki

Ilmavoimien pääluottamusmies

Kuvat: Asta Ruuskanen

  • Suomalaisen sotilasmusiikin 200 vuotta

    Aika ennen autonomiaa oli sotilasmusiikin näkökulmasta kehittämisen aikaa. Euroopan hoveissa syntynyt soittokuntainnostus oli levinnyt myös Ruotsiin. Ruotsi oli perustanut 1700-luvun loppuun mennessä Suomen alueella toimivien ruotuarmeijan rykmenttien yhteyteen aikaisempaa suurempia ja monipuolisempia soittokuntia. Soittokunnat eivät kuitenkaan olleet vielä tuolloin osa sotaväen kokoonpanoa.

  • Nyt tehdään oikeita asioita

    Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.

  • Turvallisuusaloilla huoli resursseista

    Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat yhteinen huolen aihe turvallisuusviranomaisille ja niiden henkilöstöä edustaville järjestöille. Myös kansainvälistymisen erilaiset ilmenemismuodot haastavat turvallisuusviranomaisten resurssien käyttöä.