Kannusteet kunnossa

Hyödyt eivät rajoitu vain työhön ja työnantajalle – sen vaikutukset heijastuvat myös työntekijöille parempana elämänlaatuna.

Oikeus käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa liikuntaan on merkittävä etu Puolustusvoimien työntekijöille. Vaikka perusperiaate on, että viikkoliikunta on johdettua, on monissa joukoissa mahdollistettu ajan jakaminen lyhyenpiin osiin ja itsenäiseen kuntoiluun. Tällöin esimerkiksi puolen tunnin pituisen liikunta- tai kuntosaliharjoituksen on voinut liittää ruokailutauon yhteyteen ja näin saada työvirettä parantava hetki useampaan työpäivään.

Joukko-osastot ja esikunnat ovat säännönmukaisesti luoneet hyvät edellytykset liikuntaan ja kuntoiluun. Liikuntapaikkoihin ja kuntosaleihin on löytynyt rahaa. Omalta liikuntakasvatushenkilöstöltä saa personal trainer -luokan neuvontaa. Osa joukoista on hankkinut henkilöstölleen liikuntaseteleitä, jota voi hyödyntää työpaikan ulkopuolisessa liikuntatarjonnassa. Kilpailuhenkisemmät voivat osallistua Puolustusvoimien mittelöihin, Sotilasurheiluliiton kilpailutoimintaan ja saada tukea liikunnan massatapahtumiin. Etuja kaikki tyynni.

Pelkkä työpaikkaliikunta ei tietenkään yksin riitä kunnon ylläpitoon. Monipuolista liikuntaa kannattaa – ja pitää – harrastaa vapaa-ajallakin. Liikunnallisen elämäntavan voi rakentaa monella tavalla henkilökohtaisten mieltymysten mukaan – työmatkaliikunnasta eri joukkuelajien harrastamiseen. Metsänhoitokin kelpaa kuntoiluksi, jos on palstan sattunut perimään. Mahdollisuuksien kirjo on rajaton.

Sotilaiden säännölliset vuosittaiset kuntotestit tuottavat havainnollisen tilannekuvan kunkin henkilön fyysisestä kunnosta ja suorituskyvystä. Kuntoindeksi ja kenttäkelpoisuusluokitus mahdollistavat oman kunnon kehityksen seuraamisen koko palvelusuran ajan. Näiden tietojen hyödyntäminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mahdollistaa sen, että henkilön toimintakykyyn vaikuttaviin muutoksiin pystytään puuttumaan ennen kuin ne kehittyvät rajoittaviksi.

Fyysisen kunnon ylläpitämisellä pystytään vähentämään työntekijöiden sairauspoissaolojen määrää. Jokaisella poissaololla on hintalappu, vaikka sijaista ei palkatakaan. Poissaolot myös häiritsevät ja vaikeuttavat työpisteiden normaalia toimintaa sekä kuormittavat muuta työpaikan henkilöstöä.

Panostamalla henkilöstön fyysiseen kuntoon ja työkykyyn vaikutetaan myönteisesti työyhteisön toimintaan. Hyvinvoivan henkilöstön keskuudessa vallitsee hyvä työilmapiiri. Hyödyt ovat näin yksilötasoa laajemmat. Kunnosta huolehtimisen hedelmät hyödyntävät henkilöstöä myös työuran jälkeen – terveenä eläkkeelle -tavoite toteutuu todennäköisemmin.

Puolustusvoimissa fyysisen kunnon ylläpitoon liittyviin kannusteisiin suhtaudutaan pääosin positiivisesti. Vastaanotto on ristiriitaisempi silloin, kun vaikutukset ulottuvat henkilön palkkaukseen. Fyysisesti raskaaseen sotaharjoitukseen pääsyn epääminen voi tuntua heikkokuntoisesta sotilaasta taloudelliselta rangaistukselta, vaikka toimenpiteellä onkin kiistaton työsuojelullinen ulottuvuus. Kuntosuorituksien laiminlyömisellä voi olla vaikutusta ylennyksiin sekä tehtävään määräyksiin ja sitä kautta palkkaukseenkin. Tällaisetkin keppikannusteet on kuitenkin sotilastyön erityisvaatimusten vuoksi hyväksyttävä – onhan sotilaiden fyysisen kunnon ylläpidon vaatimuksella lainsäädännöllinen perustansa.

Matti Nykäsen aforismin mukaisesti elämä on ihmisen parasta aikaa. Se on mukavinta silloin, kun kaikki on kunnossa. Fyysisen kunnon ohella säännöllinen liikunta tukee omaa henkistä hyvinvointia. Arjen kuormitushuipuista selviää kivuttomammin silloin, kun pipo ei kiristä ja juoksun lisäksi kulkee ajatuskin – niin työssä kuin kotona. Lähde lenkille – liikunta lääkitsee luomusti.