Siirry sisältöön

Suomen hyvät 100 vuotta

Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.

Tämän jälkeen Suomi lähti nousuun, joka kuitenkin Ammattisotilas_Valtiolippu_Kuva_AstaRuuskanenkatkesi tylysti toisen maailmansodan tapahtumiin. Sodista elpyminen kesti aina 1960-luvulle asti ja eräät yhteiskunnan kehittymisen hidastuvuusvaikutukset tätä pidemmällekin.

1960-luku oli aikaa, jolloin rakennettiin Suomen hyvinvointiyhteiskunnan ja sopimusyhteiskunnan perusta. Pekka Kuusi räätälöi ruotsalaisesta esikuvasta suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen turvan lähes nykymuotoiset perusrakenteet. Keijo Liinamaan johdolla saatiin 1968 aikaan ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jossa osapuolina olivat työntekijöitä ja työnantajia edustaneet liitot ja Suomen valtio. Tavoiteltiin ennen kaikkea vakautta, työrauhaa ja työsuhdeturvaa. YYA-Suomea elettiin aina vuoteen 1992.

Neuvostoliiton hajottua 1991 Suomi kääntyi entistä voimakkaammin länteen monin eri tavoin. Puolustusvoimat oli tässä kehityksessä mukana.  F/A-18 Hornetien hankintapäätös jo 1992 oli tästä ehkä näkyvin esimerkki. Alun perin tarkoitus kun oli hankkia Mig-hävittäjät Neuvostoliitosta. Läntistä ja eurooppalaista integraatiota vahvisti Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta ja euron käyttöönotto valuuttana vuoden 2002 alusta.

Tänä päivänä Suomi on lähes mittarilla kun mittarilla maaliman valtioiden ja yhteiskuntien eliittiä. Lähes 200 maailman valtiosta Suomi on miltei aina parhaiden joukossa. Esimerkiksi yhteiskunnan turvallisuus, korruption vähäisyys, koulutuksen tehokkuus, innovatiivisuus, yhteiskunnan sosiaalinen tuki ja kansalaisten onnellisuus ovat Suomessa maailman huippua. Myös paljon parjattu kilpailukyky on kaikkien maailman valtioiden joukossa sijalla kymmenen. Kaiken kriittisen kotisokeuden keskellä näitä seikkoja on syytä korostaa.

Suomi on hyvä valtio elää mutta on tärkeää huomata, että tuon Suomen tekevät suomalaiset. Yhtä lailla puolustusvoimat on hyvä työpaikka vaikka monet muutokset ja taloudelliset ahdingot ovat sitäkin ravistelleet. Myös puolustusvoimat syntyy ja elää sen henkilöstöstä, ihmisistä. Aliupseeriliitto on toiminut yli 50 vuotta jäsentensä etujen ajamiseksi. Samalla se on rakentanut puolustusvoimia ja pieneltä osaltaan myös Suomea. Myös Aliupseeriliitto olisi vain hallinnollis-juridinen organisaation kuori ilman teitä, jotka liiton tekevät, jäseniä. Niin Suomi, puolustusvoimat kuin Aliupseeriliitto ovat yhteisöjä, jotka ovat juuri niin vahvoja kuin niiden sitoutuneista ihmisistä muodostuvat sosiaaliset yhteisöt ovat. Me kaikki olemme osoittaneet tuon vahvuuden. Olkaamme siitä aiheesta ylpeitä.

Toivotan kaikille lukijoille onnellisia vuoden lopun juhlapyhiä ja menestyksellistä vuotta 2018.

Mika Oranen
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto ry


  • Työrauhaa ja nousevia ansioita

    Valtion virkaehtosopimus saatiin sovittua ja työrauha on taattu 28.2.2025 saakka. Neuvottelut käytiin epävakaassa työmarkkinatilanteessa. Eri aloilla oli käynnissä lukuisia työtaistelu-uhkia ja taisteluita. Näistä muista pöydistä tuli vaikutuksia myös valtion neuvotteluihin.

  • Työmarkkinaneuvottelut pandemian varjossa

    Valtion virkaehtosopimusneuvottelut käynnistyivät alkuvuonna. Askelmerkit oli sovittu niin, että neuvottelujen tahti tihenee maaliskuun loppua kohden. Kukaan ei tuolloin vielä arvannut, että viimeiset viikot neuvoteltaisiin etänä, kukin neuvottelija omalla tahollaan.